Valitse parhaat, kokeile uutta tai vedä kulttuuriähky

Mikä saa 60 000 ihmistä liikkeelle Oulussa elokuussa? Yhdellä sanalla: kulttuuri. Kahdella sanalla: Oulun juhlaviikot.

Kun tilaa on enemmän, voi hehkuttaa kunnolla. Että kesä ei lopu Oulussa yöttömään yöhön, vaan elokuussa korttelit, kapakat ja konserttisalit täyttyvät paitsi kansasta myös elämyksistä. On jatsia, musavideoita, ilmakitaraa, kamarimusiikkia, nykysirkusta, vapaata taidetta ja viihdettä vuoroin päivällä, illalla ja yöllä. On festivaaleja, jotka vetävät tuhansia ihmisiä, ja konsertteja, joiden yleisö arvotaan ja konserttipaikkakin paljastuu vasta viime metreillä.

– Valitse parhaat palat, kokeile uutta tai vedä kulttuuriähky, Pia Alatorvinen, Oulun juhlaviikkojen toiminnanjohtaja, neuvoo nauraen.

Tutustu lisää:
Koko elokuu yhtä juhlaa – tänä vuonna estradilla

Huomio – suuri kulttuurintörmäysvaara

Oulun juhlaviikkojen takana ovat huippuammattilaiset Oulusta ja maailmalta sekä supertalkoolaiset ja heidän korvaamaton työpanoksensa. Huikea poppoo rakentaa kasaan elokuuksi yhteensä pari sataa tapahtumaa.

Yllätyksiä ja elämyksiä on sen verran runsaasti, että niihin törmää vahingossakin kaduilla, kahviloissa ja kirjastoissa. Sopivia ihmetyksen ja ihastuksen aiheita tulee vastaan lapsille, nuorille ja varttuneemmalle porukalle – eikä budjettia tarvitse vetää tiukaksi.

– Suurin osa tapahtumista on pääsymaksuttomia, Alatorvinen muistuttaa.

Lue lisää:
Sinustako yksi meistä talkoolaisista?

Matopaikan valtaaja

Elokuisten kulttuuristen yhteiskemujen ensimmäinen siemen kylvettiin jo kesällä 2008. Silloin Oulun Musiikkivideofestivaalit päätti juhlistaa 15-vuotista taivaltaan teltassa. Inspiraatiota haettiin niin kaupunkifestivaaleista kuin Nevadan autiomaassa järjestettävästä Burning man -festivaalista. Juhlateltan paikaksi suunniteltiin Santapankki-hiekkasärkkää Oulusta 18 kilometrin päähän merellä ja Iin Röyttää.

– Vähitellen ajatus liikkui Oulujoen suistoon. Kaupunkifestari ja saari saatiin yhdistettyä historiallisessa Lammassaaressa, Jukka Takalo, silloisen Juhlateltan taiteellinen johtaja, muistelee.

Lammassaaren valtaaminen kulttuurille laajensi myös kaupunkitilaa. Sitä ennen saaressa olivat viihtyneet lähinnä onkijat, joiden matopaikan Juhlateltta lähes varasti.

Teltassa syntynyt

Vuonna 2010 telttailtiin uudelleen. Tuolloin Lammassaareen nousi sirkusteltta kulttuuritoimijoiden yhteistyöpilottina. Se oli samalla ensimmäinen askel Oulun juhlaviikoille.

– Juhlateltta mahdollisti isoja yleisöjä sellaisille tapahtumille, jotka eivät niitä välttämättä muuten löydä. Yhdessä puitteet olivat paremmat kuin kukaan olisi saanut ikinä yksin, Hilkka Haaga, Juhlateltta-tapahtuman tuottaja, kertoo.

Lue lisää:
Sianverta ja madonkaivelua Lammassaaressa

Hyvin haarukoitua tulevaisuutta

Kulttuuritoimijoiden yhteistyön tarpeesta oli keskusteltu jo pitkään erityisesti Oulun Musiikkivideofestivaalien piireissä. Katsottiin, että yhteistyö auttaisi pieniä toimijoita mm. markkinointiviestinnässä ja tuottamisessa. Yhdistyksen perustamista alettiinkin selvittää hankerahoituksen avulla.

Oulun juhlaviikkojen ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa todettiin, että juhlaviikkojen sisältö muodostuu perustajafestivaalien sisällöistä ja muiden festivaalien ja tuottajien sisällöistä sekä Oulun juhlaviikkojen omista tuotannoista.

Kymmenen vuoden jälkeen tilanne on suunnilleen sama. Tosin jäsenmäärä on hieman kasvanut perustajajäsenistä.

– Melko hyvin me sitä silloin haarukoitiin, kulttuuritapahtumayhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2010–2015 toiminut Jussi Vilkuna toteaa.

Lue lisää:
Oulun juhlaviikot syntyi yhteistyön tarpeesta

Katso myös:
Oulun juhlaviikot 10 vuotta