Mitä esityksessä tapahtuu? – Delta Life: Katsojan opas
Delta Life – katsojan opas (pdf-muodossa)
Mistä Delta Lifessa on kyse?
Delta Life – Kaupunki syntyy suistoon -tapahtuma levittäytyy kaupungin syntypaikalle suistoalueelle, jossa ihmiset ovat kohdanneet tuhansien vuosien ajan.
Idea tarinasta sai alkunsa vuonna 2018, kun muusikko ja kirjailija Jukka Takalo kuuli huhun, että Oulujärven rannalla sijaitsevalta Paltaniemeltä ja sen kirkosta löytyisi jälkiä temppeliritarien läsnäolosta. Takalo tutki laajasti synnyinseutujensa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun historiaa, ja vuosien luovan työn seurauksena syntyi Delta Life.
Elokuun lopun 2026 spektaakkeli on vuosia kestäneen matkan huipentuma. Vesireittien kohtaamispaikalla Oulujoen suistossa oli tori ja satama jo 500 vuotta sitten. Ennen kuin teitä oli rakennettu, ikiaikaiset vesireitit toimivat kaupan ja kulttuurin valtateinä. Siellä missä ihmiset ja ajatukset kohtasivat, syntyi aina jotain uutta.
Teos kertoo tarinan pohjoisen ihmisistä, mutta myös taianomaisesta Sanan ja runon maljasta. Tämä ihmisten yhteisen muistin ja kaiken tiedon lähde muistuttaa Kalevalan rikkauksia jauhavaa Sampoa ja mystistä, parantavaa Graalin maljaa. Maljan haltija hallitsee sanoja, tietoa ja niiden kautta koko maailmaa. Tarinassa nähdään myös luonnottaria, kiihtyvä ajanpyörä ja ihmisen matka ilosta ahneuden kautta maailmanrauhaan.
Vinkkejä esityksen seuraamiseen
Älä ota paineita ymmärtämisestä, ole ennemminkin utelias! Tanssia ja taidetta saa jokainen tulkita omalla tavallaan. Voit pohtia esityksen aikana esimerkiksi näitä asioita:
- Energia ja tunne: Millainen on kunkin tanssikohtauksen dynamiikka ja intensiteetti? Millaisilla liikkeillä tanssijat välittävät eri tunteita?
- Vuorovaikutus: Miten esiintyjät ovat lavalla keskenään? Ovatko he lähellä vai kaukana, ilottelevatko vai ovatko he vakavia tai jopa aggressiivisia?
- Musiikin ja liikkeen suhde: Menevätkö liikkeet samassa tahdissa musiikin kanssa, vai luovatko ne ristiriitoja? Puhuvatko ääni ja liike samasta asiasta?
- Visuaalisuus: Miten puvustus, valot ja rekvisiitta tukevat tarinaa, ja millaisia mielikuvia niistä sinulle syntyy?
- Sanat ja musiikki: Minkälaisia viittauksia teoksen tekstit ja runot luovat historiaan, minkälaisia kudoksia luovat? Minkälaisia vaikutteita musiikissa on havaittavissa?
- Maisema: Mikä on paikan ja maiseman historian merkitys teoksen kokonaisuudessa?
Huomio! Jos haluat pitää lavan tapahtumat yllätyksenä itsellesi, älä lue tästä eteenpäin!
PRE-SHOW
Tausta
Pre-show taustoittaa tarinaa kertomalla kaupungin synnystä jääkaudesta nykyaikaan. Ääniraidalla luonnon äänet yhdistyvät kertojan ääneen. Jukka Takalon kirjoittama teksti sisältää runsaasti viittauksia suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin, kuten Kalevalan maailmansyntymyyttiin, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teokseen sekä sitaatteja Matti Hälliltä, Eino Leinolta ja Radiopuhelimien J. A. Mäeltä.
Tekstin tyyli kulkee suullisen perinteen ajasta kohti kirjoitetun tiedon hallinnan aikaa. Suullisen perinteen runomitta näyttäytyy muistamisen algoritmina ajalta ennen tietokoneita.
Vesireittien kulttuurihistoriaa kuvataan Oulujoen ihmiselle tärkeiden aikakausien kautta. Kuvaannollisesti viitataan myös Raamatun kertomukseen Baabelin tornista ja kielten hajaannuksesta. Tarinan tavoitteena on kääntää ihmiset samalle puolelle ja hidastaa ajan pyörää kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Näkymä lavalla
Lavalla nähdään kuusi tanssijaa vanhanaikaisissa pellavapaidoissa ja villakangasliiveissä. Heidän liikekielensä viittaa aaltojen ja ajan virtaukseen, onkimiseen sekä valoon. Yhdessä liikkuvat tanssijat kuvastavat tulta ja valoa varjelevaa kansaa. Lavalla nähdään onkivapoja, soihtuja ja tulikärpäsiä. Taustalla näytetään arkistokuvaa padotusta Merikoskesta – kuvastaen villin joen patoamiseen liittyvää kipua. Kohtauksen lopussa Mieskuoro Huutajat saapuu lavalle.
Kertoja:
Alussa ei ollut suota, kuokkaa eikä jussia.
Oli vain jäätä joka vähitellen suli
ja maa alkoi kohota.
Ilman impi nosti polven,
polvelle se sotka muni
Munat, joista syntyi taivas,
syntyi suo ja suomaalaisuus.
Hongikosta halkopino
Halkopinosta muuri
Muurista maksutulli
Maksutullista sota
Sodasta pitkä viha
Pitkästä vihasta nälkä
Nälästä naapurmurha
Naapurmurhasta ruumis
Ruumiista hautakumpu
Hautakummusta verso
Versosta hongikko
Hongikosta halkopino
“Aika ei ollut virta, vaan suuri lasinkirkas holvi, jossa muistot olivat rinnakkain kuin museoesineet.”
- Matti Hälli
“Kaupunki ei ole valmis koskaan.
Kaupunki ei ole valmis.
Kaupunki ei ole valmis koskaan.”
- Radiopuhelimet, J. A. Mäki
Runo on sanan algoritmi.
Runo on muistamisen algoritmi.
Runo pitää maailmaa kasassa.
Runo, joka hallitsee tietoa, hallitsee maailmaa.
Joka hallitsee sanaa, hallitsee tietoa.
Runo pitää maailmaa kasassa.
Runo.
Ajan pyörää pitää hidastaa.
Pysähdy, olet jo perillä.
Uiton aika.
Lohen aika.
Tervan aika.
Voiman aika.
Tiedon aika.
Aika.
SANAN JA RUNON MALJAN LUO SAAPUMINEN
Näkymä lavalla
Siirrymme kohti nykyaikaa ja Oulua. Vedessä nähdään kaksi tervattua jokivenettä, jotka symboloivat vanhaa joella kulkemisen kulttuuria.
Mieskuoro Huutajat esittää johtajansa Petri Sirviön säveltämän Oulujoki-tekstin. Sen kirjoitti kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju puheeksi 1940-luvulla, jolloin Oulujoen suun uljas Merikoski oli vastikään padottu kuivaksi kivikoksi sähkövoiman tuotantoa varten. Monologin lopussa näyttämölle saapuu 12 tanssijaa isona laumana. He katselevat kaupunkia, ja veneiden soihdut sammuvat.
Kertoja:
Puhehan se on taas pidettävä, juhlapuhe.
Kyllä minulla sanoja piisaa.
Omia sanoja, sanoja muilta saatuja.
Yksi Anni-ystävä, Anni Lehtonen.
Antoi kymmenen tuhatta säettä,
laulut ja loitsut päälle.
Väki kuuntelee puhetta, sanoja tulee.
Välillä haastetaan väkevästi,
kuin valuvetenä vastasyntyneelle.
Vaikka ei väki vastasyntynyttä ole.
Ottaa se silti sanat
haltuun moni totena, joku puolitotena.
Enkä minä sano
mikä on tästä ajasta,
mikä ajatonta, mikä mätänee, mikä kestää.
Mitkä sanat sulavesinä solisevat
koskenkorvista ihmisten korviin
ja yhteiseen mereen.
Mikä pysyy totena,
kun en sitä itsekään tiedä.
Huutajat:
Kova koski on laulanut
jo ennen kuin Oulua on ollutkaan
Kova koski on laulanut
joskus karjahdellen
ennen kuin Oulua on ollutkaan
Kova koski, Oulujoki,
oululaisten oma joki on Oulujoki,
kova koski, Oulujoki
Kainuun poika…
Kainuun poika
Syntyi ryssän rajamailla,
syntyi nälkäperillä Kuhmossa
Suomussalmen nälkäperillä
kontioitten kotoperillä
Varttui Kainuun poika
varttui karjahdellen
Terveet korvat
Hyvä kurkku
Kitalaki
Täydet keuhkot
Ei ääni sorru
Kertoja:
Ja vasta kun saavutte Ouluun
näette komean koskemme kolkkona kivikkona,
aivan paljaana kivikkona,
joka on kuin häjyn äijän peltoa.
Mutta rannalla komottaa valtava kivilinna,
joka jyrrää yötä ja päivää.
Siellä puristetaan erämaan ikuiset virret
kirkkaaksi valoksi,
joka loistaa läpi Pohjolan pimeän yön
sekä väkeväksi voimaksi,
joka uupumatta jauhaa
kuin Pohjolan kivimäkehen kätketty Sampo.
Kainuun poika
Syntyi ryssän rajamailla,
syntyi nälkäperillä Kuhmossa
Suomussalmen nälkäperillä
kontioitten kotoperillä
Varttui Kainuun poika
varttui karjahdellen
Terveet korvat
Hyvä kurkku
Kitalaki
Täydet keuhkot
Olette nyt nähneet Pohjolan valkean kaupungin,
voitte katsella sitä kesäyön valohämyssä
yli vaikenevien kattojen.
SANAN JA RUNON MALJA HERÄÄ
Tausta
Joka hallitsee tietoa, hallitsee maailmaa. Joka hallitsee sanaa, hallitsee tietoa. Runo on sanan, tiedon ja muistamisen algoritmi, ihmisten yhteisen mielikuvituksen muisti.
Näytöillä lukee
Näytöille ilmestyy teksti: Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 – Oulu is the European Capital of Culture 2026.
Kaiken tiedon sisältävä Sanan ja runon malja
on saapunut Kainuusta.
Tervetuloa Oulun kaupungin syntypaikalle,
jossa vesireitit kohtaavat
ja kauppaa on käyty jo 500 vuotta.”
Näkymä lavalla
Kansa saapuu katsomaan pohjolan valkeaa kaupunkia, ja lavalla nähdään tanssin ilottelua. Tanssijoilla on yllään lätsiä, liivejä, pellavavaatteita ja huopaliinoja. Oulu All Star Big Bandin alkaessa soittaa Jukka Eskolan johdolla arvokas Sanan ja runon malja alkaa pulputa. Musiikki kokoaa tanssijat tulkitsemaan iloa ja yhteisöllisyyttä monirytmisellä kehon kielellä, jossa näkyy vaikutteita muun muassa jazzista, improvisaatiosta, nykytanssista ja showtanssista.
Yllättäen iloinen tunnelma muuttuu uhkaavaksi. Malja lakkaa pulppuamasta, musiikki hiljenee ja mereltä kantautuu sumutorven ääni. Taustalla erottuu rattaiden ääniä merkkinä kiihtyvästä ajanpyörästä; ollaan siirtymässä kohti teollista vallankumousta, jossa ihmiset muuttuvat koneiston rattaiksi.
AJAN PYÖRÄN KIIHTYMINEN
Tausta
Oulujoen suistoon asti ulottuneessa Oolannin sodassa (1855) oli aikoinaan kyse taloudellisista resursseista – kuten monessa sodassa sen jälkeenkin. Mikään ei tunnu muuttuvan. Ihmisen vilpitön pyrkimys parempaan yhdistettynä ahneuteen on kiihdyttänyt ajan pyörää satojen vuosien ajan, uhaten maapallon kantokykyä.
Länsimaista, kolonialistisen historian varjostamaa kulttuuria symboloivat ilmakitaravoimat saapuvat anastamaan Sanan ja runon maljaa. Suomalaista kulttuuriperintöä edustava Mieskuoro Huutajat puolustaa sitä. Syntyy konflikti näkymättömien kitaroiden ja “sanan miekkojen” välille. Huutajien käyttämät sanan miekat on kerätty suomalaisesta kansanperinteestä. Useat manaukset olivat alkujaan erityisesti naisten käyttämiä. Näkymättömiä ilmakitaroita soittavat Marzi Nymanin tukena maailmalta Ouluun saapuneet ilmakitaralegendat.
Näkymä lavalla
Ääniraidalla tikitys ja teollisen rummun pauke määräävät tahtia. Tanssijat kiertävät lavalla kehää kiihtyen ja muodostaen toistuvasti koneen osia. Lavan torneissa Lumo Companyn sirkusakrobaatit roikkuvat hiustensa ja niskojensa varassa korkeuksissa. Ajan pyörä kiihtyy, tunnelma on vimmainen. Ihminen on luonut systeemin ja jäänyt sen vangiksi. Lopulta liike hidastuu ja tanssijat lävähtävät uupuneina pitkin lavaa.
Lavalle saapuvat Huutajat, Marzi Nyman ja ilmakitaristit. Ajanpyörän kiihtyminen johtaa sekasortoon. Pieni metsäläiskansa joutuu kansainvälisten myllerrysten keskelle, kun ihmiset kääntyvät toisiaan vastaan tavoitellessaan maljaa. Lavalla nähdään savua, mellakkalippuja ja sotimista.
Mieskuoro Huutajien sanan miekat:
Häh
Mitä
Mitä tulee
Mitä nuo on
Keijulaisia
Vajehuksia
Manalaisia
Älä tule
älä tule nyt
tule toinen kerta
Kun on sepän takoma talossa
Nyt on sepän takoma talossa
Syö
nelikko nauloja
Syö
ämpäri äimiä
Piere, piere, piere
tulta
verta
pitkiä matoja
hyii, veri perästä
perkele veren perästä
AJATAR HERÄÄ
Tausta
Ihmisten mekastus herättää Merikosken pohjassa Perämeren laineissa nukkuvan Ajattaren, yhden luonnottarista, joka säikähtää ja pysäyttää ajan. Luonnotarten joukko saapuu auttamaan ihmisiä kohtaamaan toisensa. Kääntymään samalle puolelle, sillä maapallon todellisissakin ongelmissa riittää ratkottavaa.
Suomalaisissa kansanrunoissa luonnottaret näyttivät ihmiselle raudan synnyn ja olivat paikalla kun tekstiviesti keksittiin. Tässä teoksessa heidät nähdään ihmisen innoittajina kaikenlaiseen touhuiluun – heidän serkkujaan ovat eurooppalaisen perinteen keijut ja muusat. Elokuun 26. päivänä nimipäiväänsä viettävä Ilmatar (englanniksi Airres) on yksi luonnottarista ja on toiminut ilmakitaransoiton MM-kisojen suojelupyhimyksenä viime vuosituhannelta saakka.
Näkymä lavalla
Musiikki hiipuu ja Meta4-jousikvartetti alkaa soittaa Ajattaren musiikkia. Kuusi luonnotarta puhdistaa lavan negatiivisesta energiasta tanssien hienovaraisesti ja minimalistisesti, ja he kokoavat kankaasta pilven lavalle mantereelta saapuvalle Ajattarelle. Kankainen laventelipilvi elää esityksen mukana kuvastaen viisaan ja iättömän Ajattaren viittaa ja olemusta.
Ilma-akrobaatit kelluvat ja pyörivät renkailla pehmeän ajan kulumisen symboleina. Luonnottaret kiertävät Ajattaren rituaalinomaisesti kankaaseen, kunnes tämä kuoriutuu kotelostaan kuin veistos, minkä jälkeen hänen liikekielensä muuttuu levottomammaksi.
AJATTAREN MAGIA LEVIÄÄ
Näkymä lavalla
Tunnelma muuttuu jälleen: pehmeä kangas vaihtuu futuristisempiin valoputkiin ja musiikki värähtelee. Luonnottaret ympäröivät Ajattaren ritualistisesti. Katsoja voi tulkita, lähteekö valo Ajattaresta, kerääkö hän sitä vai skannaavatko luonnottaret häntä. Tanssijoiden abstrakti nykytanssi on ilmavaa ja virtaavaa.
Ajattaren loppuvalssin aikaan 13 tanssijan liikekuvasto muuttuu yhteiseksi hengitykseksi, johon myös äänimaisema ja valaistus yhtyvät. Kaikki hengittävät uusia tuulia yhtenä rintamana, yksilöinä mutta yhdessä. Työnsä tehnyt Ajatar poistuu paikalta.
YHTEINEN AALLONPITUUS
Tausta
Sekasorron jälkeen koetaan purkaus, katharsis. Kansa hapuilee yksilökulttuurista kohti yhteisöllisyyttä, etsien yhteistä aallonpituutta ja empatiaa toisiaan kohtaan. Yhdessä hengittäminen ja villi tanssi symboloivat löydettyä yhteyttä. Vain yhdessä – ilon ja hymyn kautta, erossa Baabelin hajaannuksesta – voimme pelastaa maailman ja ruokkia toivoa.
Näkymä lavalla
Luonnottarien laventelikaavut on kiedottu tanssijoiden vyötäisille. Vaatteiden tekstuuri korostaa jalkojen vimmaista, uhmakasta ja alkukantaista mutta samalla hienostunutta liikettä. Ajattaren magia on käynnistänyt lavalla yhteiset Ajatar-ravet. Kohtauksen lopussa tanssijat kääntävät huomionsa lavan ylätasolle valmiina odottaviin nuorallatanssijoihin.
KARNEVAALI
Tausta
Ilmakitaransoiton MM-kisojen ylevä tarkoitus on edistää maailmanrauhaa. Ideologian ytimessä on ajatus, että sodat loppuvat, ilmastonmuutos pysähtyy ja pahuus katoaa, jos kaikki maailman ihmiset soittavat ilmakitaraa yhtaikaa. Huipennuksessa kaikki kutsutaankin soittamaan ilmakitaraa Neil Youngin säveltämän Rockin' in the Free World -kappaleen tahtiin.
Näkymätön kitara on yhteisen mielikuvituksen käsinkosketeltava vertauskuva, jonka ihmiset ymmärtävät globaalisti kaikkialla. Kuka tahansa voi tarttua siihen ja heittäytyä virtaan – se on äärimmäisen kevyttä, mutta äärimmäisen vakavaa. Hymyssä suin onnistuu paremmin kuin hampaat irvessä. Make Air Not War.
Näkymä lavalla
Ajanpyörän orjuuttava ratas on murrettu ja lavalla puhkeaa loppukarnevaali. Nuorallatanssijat juhlivat ilmassa. Lavalla nähdään 12 tanssijaa, jälleen pulppuava Sanan ja runon malja sekä suuri ilmakitaristijoukko, joiden ilotteluun myös valot ja musiikki yhtyvät.
Kertoja:
Kaupunki ei ole koskaan valmis – a city is never ready
Soitetaan kaikki yhdessä ilmakitaraa maailmanrauhan puolesta
Let’s play air guitar together for world peace!