Uutiset

Lyriikan monet muodot

JereVartiainen_08

Jere Vartiaisen tie runoilijaksi ei ollut varsinaisesti suunniteltu.

– En oikein tiedä, mistä tie alkaa. Kieli aina on kiinnostanut ja tavat käyttää sitä. Runous on kuulunut sitten enemmän puheessa, hassuja vertauskuvia keksittäessä kavereille. Ihan hauskuuttamisen ilo ja totta kai myös kirjoittamisen ja lukemisen määrä on vaikuttanut siihen.

Vartiainen alkoi panostaa kirjoittamiseen vasta muutama vuosi sitten. Alkuun syntyi huumoripitoisia tekstejä, myöhemmin lyhyttä proosaa ja novelleja. Lyriikka tuli kuvioihin sattumalta.

– Yksi blogituttu ehdotti lyriikan kokeilemista. Otin ehdotuksen ensin vitsinä, mutta sitten runous vei mukanaan. Yhtäkkiä sitä olikin kirjoitettu kaksi kirjaa ja voitettu lavarunouden suomenmestaruus. Ihan hyvin valittu tie nähtävästi, hän naurahtaa.  

Inspiraatiota runoihin Vartiainen saa vaikkapa ympäristöstä, omasta sekä toisten elämästä. Muiden ihmisten kirjoitukset kiehtovat Vartiaista myös. Mutta loppujen lopuksi ideoita runoihin syntyy mistä vain.

– Joskus on aihe valmiina, mistä haluan kirjoittaa. Nykyisin se on ehkä helpompaa lähteä valmiista ideasta, sanat seuraavat itsestään. Välillä voi mennä toisin päin, kielellinen ilmaus on mielessä ja yritän sen sijoittaa tekstiin. Valmis aihe antaa myös mahdollisuuden tutkailla omia ajatuksiaan. Usein kirjoittaminen on mietiskelyäni, en aina edes tiedä mitä ajattelen tai tunnen asiasta ennen kuin alan kirjoittaa.

Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon ennen esitystä?

– Pitää opetella paljon runoja, Vartiainen toteaa. Tekstin on oltava hallussa, paperista lukemisen hän on myös pyrkinyt sallimaan itselleen. Näin syntyy vaihtuvuutta, mutta opettelu on silti kaiken a ja o.

– Aika paljon runot jakautuvat tekstirunoihin ja esitettäviin runoihin. Esitysrunoihin pyrin laittamaan sellaisia koukkuja tekstiin, mistä yleisö saa otteen. Tarkoitus on vetää heitä mukaan esitykseen ja välissä puhua ihmisille. Tätä ei tarvitse taas tehdä tekstirunoissa, sitä voi lukea vaikka kolme päivää putkeen ja kukin voi kaivaa sieltä ne omat merkityksensä.

Henkilökohtaisesti Vartiaisella ei ole varsinaista suosikkirunolajia. Aikaisemmin ne jakautuivat selkeästi hassuihin ja humoristisiin kategorioihin, lähelle stand-up-tyyliä. Toinen puoli sisälsi traagisia ja surumielisiä runoja. Nyt esiintymisrunoihinkin on tullut mukaan filosofisia runoja, jotka pistävät ajattelemaan. Niissä on mukana tunteellisuutta ja syvällisyyttä, mikä on yksi keino saada ihmiset mukaan.

– Välillä tykkään vetää hassuja runoja, on mukava saada ihmiset nauramaan. Sitten taas on tarkoitus tuoda erilaisia tunteita mahdollisimman monipuolisesti, hän sanoo.

JereVartiainen_06

Vähemmän korukieltä, enemmän rappia

Runous ei ole suomalaisten puheessa kovin yleinen muoto. Vartiaisen mielestä runous voi monien ihmisten mielissä kuulostaa varsin rumalta sanalta, sellaiselta tyhjänpäiväiseltä haihattelulta. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että runous voi olla oikeastaan mitä tahansa.

– Itselläni runot eivät ole mitään korukieltä. Tykkään kielikuvista, sekä uudenlaisista, tuoreista tavoista käyttää kieltä. Etenkin esittämäni hassut runot ovat sen kuuloisia, kun puhun. Mielenkiintoisilla ilmauksilla höystettynä. Jos odottaa jotain perinteistä tyyliin ”tuuli humisee puissa ja siellä on iltaruskoa”, sellaiset eivät ole juttuni ollenkaan.

Vartiainen lisääkin, että hänen mielestään Suomessa on menossa eräänlainen buumi, jossa korostuvat tuoreet näkökulmat. Etenkin Etelä-Suomessa lavarunous on nosteessa ja ihmisiä selkeästi kiinnostaa tulla paikalle kuuntelemaan sanataidetta. Kuinka korkealle tämä ilmiö nousee, sitä Vartiainen ei osaa sanoa.

Suurimmaksi sanalliseksi esikuvakseen Vartiainen mainitsee amerikkalaisen rap-artisti Sage Franciksen. Hänen tuotannoissaan kuultava runollinen rap vetoaa Vartiaiseen ja sen kuunteleminen on avannut uudenlaisia tapoja lähestyä runoja ja käyttää kieltä. Vaikutteita Francikselta voi myös osittain kuulla Vartiaisen omissa lavaesityksissä.

– Suomalaisista runoilijoista jos ajatellaan, niin voisin mainita pitäväni kovasti esimerkiksi Harry Salmenniemestä ja Henriikka Tavista. Heidän vaikutuksensa näkyvät sitten enemmän tekstirunoissa, hän sanoo.

Runouden lisäksi Jere Vartiainen työskentelee psykologina. Hänen mukaansa myös siinä ammatissa pystyy pohdiskelun avulla hakemaan inspiraatiota.

– Sehä on myös semmoinen juttu, missä saa erilaisia perspektiivejä runouteen. Itse ei tarvitse kokea, kun muut kokevat erilaista elämää. En tietenkään suoraan ketään mihinkään runoihin laittaisi, mutta sellaista erilaista näkökulmaa saa myös sieltä.

JereVartiainen_04 

Runoilija Jere Vartiainen

 

 

Teksti: Heidi Köykkä

Kuvat: Lotta Salonen 

Takaisin

Uutisvirta

Vuoden 2021 Oulun Musiikkivideofestivaalien (OMVF) teema on NOLO. Festivaalin taiteellinen…
Oulunsalo Soi -kamarimusiikkifestivaali tuo 11.–15. elokuuta 2021 Oulun seudulle suuria…
Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaali siirtyy ensi vuoteen. Maailmanlaajuisen koronavirustilanteen vuoksi suurinta…

TILAA UUTISKIRJE

Tapahtumien superkuukauden viimeisimmät kuulumiset kootusti sähköpostiisi?

Tilaamalla uutiskirjeen, hyväksyn käyttöehdot.