Lusia Rusintytär -ooppera kantaesitetään Oulussa ja Utajärvellä
Tositapahtumiin pohjautuva kamariooppera 1600-luvulla eläneestä Lusia Rusintytär Korhosesta kantaesitetään Utajärvellä 7.8.2015 Ahmaksen perinnekylässä sekä Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 29.8. Oulunsalo Soi -festivaalilla. Tietäjänä ja parantajana tunnettu Lusia oli Suomen ensimmäinen tunnettu kalevalainen runonlaulaja.
Lusia Rusintytär -ooppera heijastaa kulttuurien murrosta, muinaisten suomalaisten kansanuskontojen väistymistä uuden kristillisen kulttuurin tieltä ja yksittäisen ihmisen murtumista vallan rattaissa.
Erilaisten maailmankatsomusten, uususkontojen, vaihtoehtoisten hoitojen ja ekologisuuden aikakaudella Lusian yleismaailmallinen tarina tuo ajatuksia herättävän viestin menneisyydestämme.
Jorma Uotinen ohjaa tragedian ja nousee näyttämölle Virpi Räisäsen kanssa
Oopperan tuo Ahmakselle ja Oulun kaupunginteatteriin joukko nimekkäitä suomalaistaiteilijoita. Jorma Uotinen ohjaa ja suunnittelee koreografian sekä esiintyy oopperassa tanssijana. Visuaalisesta näyttämötoteutuksesta vastaa oopperan libretisti, kuvataiteilija ja Finlandia-palkittu kirjailija Hannu Väisänen.
Sävellys on merkittävimpien nykymusiikkisäveltäjien joukkoon lukeutuvan Juha T. Koskisen käsialaa. Oulunsalo Soin taiteellinen johtaja, mezzosopraano Virpi Räisänen paitsi esittää Lusiaa, on myös koko teoksen alullepanija – prosessissa hän mm. löysi kadoksissa olleet sukujuurensa 1500-luvulta.
Musiikinjohdosta vastaa yksi nuoren muusikkopolven lupaavimmista ooppera- ja oratoriokapellimestareista Jonas Rannila (s. 1989). Oopperassa esiintyvän kahdeksanhenkisen kamariorkesterin ytimenä toimii Tempera-kvartetti. Teoksessa kuullaan myös poikasopraanoa ja Mihkel Kolditsin johtamaa mieskuoro Pohjan Laulua.
Oopperan ovat yhteistyössä tuottaneet Oulun juhlaviikot, Oulun kaupunginteatteri, JoJo – Oulun Tanssin Keskus sekä Utajärven kunta.
Noituudesta käräjille ja historiankirjoihin
Lusia Korhonen oli tietäjien, runonlaulajien ja parantajien sukua ja siten merkkihenkilö yhteisössään Ahmaksella. Hän kuitenkin joutui kyläläisten ilmiantamaksi. Lusia haastettiin papiston tuomaroimille vuoden 1680 Oulun käräjille, koska hänen epäiltiin harjoittaneen noituutta kansanparannustoimissaan.
Käräjillä ei kuitenkaan koskaan käyty, sillä ennen istuntoa Lusia käveli loitsurunoja laulaen metsään ja hirttäytyi, mikä käräjäpöytäkirjassa kerrottiin. Näin Lusia Rusintytär jäi historiaan Ahmaksen viimeisenä oikeuteen joutuneena parantajanaisena ja vanhimpana asiakirjoissa mainittuna muinaisrunon taitajana.
Utajärven Ahmaksen kylässä sijaitsee Lusian kunnioitukseksi rakennettu ‘Lusian Silta’ ja amfiteatterimainen ulkoilmakatsomo. Perinnekylässä on kokoelma rakennuksia ja kertomuksia menneiltä ajoilta. Niiden kautta kulkee perinteen mahtava voima läpi vuosisatojen. Jättimäinen hirttopuu, monisatavuotinen mänty, kasvaa edelleen Ahmasjärven rantamilla.
Kamariooppera kantaesitetään Utajärven Ahmaksen kylässä 7. 8, toinen esitys 9.8. Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä ooppera esitetään lauantaina 29.8. Liput ennakko-ostajan etuna 30.4. saakka 32 €, vapun jälkeen 34–39 € (+ toimituskulut) Lippupalvelun myyntipisteistä ja Oulun kaupunginteatterin Myyntipalvelusta.
Lisätietoja www.lusia.fi
