Torstain Muusat Laiturilla
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 tekee perinteisestä Oulun Taiteiden Yöstä Taiteettoman Päivän! Keskustakirjasto Saaressa järjestettävä Oulun Taiteeton Päivä -symposium herättää ajattelemaan, mitä elämä olisi ilman taidetta. Taiteeton Päivä jatkuu viikonlopun yli Oulun Suistotaidepäivät -tapahtumana.
Taiteettoman Yön johdosta Muusat laiturilla -tilaisuudessa käsitellään ymmärrettävästi pelkästään tietokirjallisuutta.
Klo 18 Ilpo Koskela: Oulun linna
Oululainen sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Ilpo Koskela kertoo tammikuussa ilmestyneestä teoksestaan Oulun linna (Tammi). Kuvitettu aikamatka Oulun Linnansaaren vaiheisiin 1600-luvulta 1930-luvulle yhdistää historiaa, paikallisperinnettä ja humoristisia tapahtumia kokonaisuudeksi. Tarinallisessa ja visuaalisessa mosaiikissa esille pääsevät mm. noitaoikeudenkäynti, salaperäinen Montosen salakäytävä ja linnan tuho vuonna 1793. Menneisyys herää eloon tavallisen kansan, sotilaiden, hovivieraiden, kummitusten ja merikapteenien kohtaloiden kautta kerrottuna. Haastattelijana Erkki Hujanen.
Ilpo Koskelan sarjakuvia sekä kuvituksia on julkaistu suomalaisessa mediassa aina 1980-luvulta saakka. Sarjakuvateoksia hän tehnyt yhdeksän ja niitä on käännetty tähän mennessä viidelle eri kielelle: saame, venäjä, ruotsi, englanti ja tamazich eli berberinkieli. Lastenkirjakuvituksia on syntynyt kaksi, ja ensimmäinen Koskelan kirjoittama lastenkirja julkaistiin tammikuussa. Sarjakuvan tekemisen oppikirjoja Koskela on tehnyt kolme kappaletta.
Klo 18.30 Katariina Parhi: Rikoksetta rangaistut – Sopeutumattomat suomen työlaitoksissa
Suomen työlaitosten historia on ollut pitkään suurelle yleisölle tuntematon, vaikka se on osa monen perheen ja suvun tarinaa. Työlaitokset kasvattivat ja ojensivat työvelvollisia, vittuvelkaisia, laivatyttöjä ja muita sopeutumattomia 1920-luvulta aina 1980-luvulle asti. Työlaitosten avulla pyrittiin puuttumaan rikoksiin jo ennen kuin ne tapahtuivat. Työ oli pakollista ja elämänrytmi säännöllistä. Ikkunoissa oli kalterit ja alueet ympäröitiin piikkilangalla. Yhdessä valokuvaaja Vesa Rannan kanssa syntynyt Rikoksetta rangaistut (Siltala 2026) kertoo, miksi työlaitoksia perustettiin, kuka niihin joutui, ja mitä niissä koettiin. Haastattelijana Karoliina Autere.
FT Katariina Parhi on tieteenhistorian tutkija ja kriminologian dosentti. Häneltä ovat aiemmin ilmestyneet teokset Sopeutumattomat: Psykopatian historia Suomessa (Siltala 2019) sekä Saadaan vähän kamaa: Suomen ensimmäinen huumeaalto ja hoidon pioneerit (Gaudeamus 2023).
Huom! Suomalaisten työlaitosten unohdetusta historiasta kertova näyttely avautuu lokakuussa 2026 museo- ja tiedekeskus Tiimassa.
Klo 19 Maria Paldanius: Paastomania – vapaaehtoisen nälkiintymisen kulttuurihistoria
Maria Paldaniuksen teos Paastomania – vapaaehtoisen nälkiintymisen kulttuurihistoria (Aviador 2025) käsittelee äärimmäistä paastoamista historiallisena ja ylisukupolvisena ilmiönä. Kyseessä on kirjailijan omien sairauskokemusten siivittämä nälkämatka, jossa lukija pääsee tapaamaan itsensä hengiltä nälkiinnyttäneitä henkilöitä aina keskiajalta nykypäivään asti. Lukija kohtaa mm. ”pyhän anorektikon” Katariina Sienalaisen, viktoriaanisen aikakauden ”paastotyttö” Ann Mooren, kirjailija Franz Kafkan, anoreksiaan kuolleen norjalaisvalokuvaaja Lene Marie Fossenin sekä bulimiasta kärsineen Amy Winehousen. Haastattelijana Jenny Kangasvuo.
Maria Paldanius (s. 1989) on Riihimäeltä kotoisin oleva freelance-toimittaja, tietokirjailija ja runoilija. Koulutukseltaan hän on ravitsemus- ja terveystieteiden kandidaatti ja taiteen maisteri. Häneltä ovat aiemmin ilmestyneet tietokirjat Naiset, jotka valitsivat porot (Väyläkirjat 2021) ja Bisnesleidien Lappi (Väyläkirjat 2022) sekä runokirja Keinovaloilmiö (Momentum Kirjat 2023).
Klo 19.30 Erkki Hujanen: Juonellisen tietokirjan kirjoittamisesta
Toimittaja ja tietokirjailija Erkki Hujanen kertoo, miten tietokirjailija voi päästä henkilöiden sisälle tarinallisessa tietokirjassa. Dramaturgisena esimerkkinä toimii vakoilutapaus kylmän sodan alkuvuosina 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa, josta Hujanen on kirjoittanut tietoteoksen Suuri suomalainen vakoilutapaus (Docendo). Suojelupoliisi paljasti Jyväskylässä toimineen vakoilurenkaan, jossa sekoittui teollisuus- ja sotilasvakoilua niin itään kuin länteenkin. Kahdeksan henkilöä sai ankarat tuomiot maanpetoksesta. Heistä neljä oli sotilaita. Miten heidät värvättiin vakoilurinkiin? Millaiset motiivit ohjasivat vakoilijoita? Miten he toimivat ja käyttäytyivät?
Historian maisteri ja journalistiikan tohtori Erkki Hujanen (s. 1963) on journalisti ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut tai toimittanut useita tietokirjoja 1980-luvun lopulta lähtien.
Kirjaston edustalla, noin 20 metrin päässä pääovilta, on invaparkkipaikkoja. Pääovilla on äänimajakka. Pääovesta pääsee esteettömästi sisälle, ja tapahtumatilaan on esteetön pääsy. Iinduktiosilmukka. Esteetön wc. Aulan lattiassa ohjauslista näkövammaisille. Aulassa myös pyörätuolilavahissi, jolla pääsee kahvilatasanteelle.
