Muusat kirjallisuuden talossa
Klo 18 Aution saaren tyttö- ja poikakirjat
Tuomiorovasti Satu Saarinen, yliopisto-opettaja ja italian kielen kääntäjä Jukka Käräjäoja sekä kirjoittajaohjaaja ja kirjallisuuskriitikko Marja-Riitta Vainikkala kertovat, minkä tyttö- tai poikakirjan he ottaisivat mukaan autiolle saarelle. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten puhuttiin poikakirjoista ja tyttökirjoista. Sukupuolittuneen jaottelun sijaan nykyään puhutaan usein nuortenkirjallisuudesta. Varhaisten tyttökirjojen tarkoituksena oli kasvattaa tyttöjä äitiyttä ja perhe-elämää varten. Toisaalta tyttökirjat tempaavat maailmaan, jossa reipas toveruus kukoistaa ja toimeliaalle tytölle on maailma auki. Poikakirjojen piirteinä on nähty mm. seikkailulliset ympäristöt, aarteenetsintä, kapina, tapahtumakeskeisyys sekä se, että päähenkilö ei esimerkiksi rakastu.
Klo 18.20 Kirjavieras: Aurora Sainio
Murhat, myytit ja mielen hauraus. Aurora Sainio yhdistää esikoisdekkarissaan Älä anna syntejäni anteeksi (Kadotuksen Hymni 2024) Suomen ja Japanin vaiettuja piirteitä. Teos vie lohduttomalle matkalle ihmisen synkimpiin tarpeisiin ja löytää yllättäviäkin yhtäläisyyksiä suomalaisen ja japanilaisen mytologian sekä mentaliteettien välillä. Murhat Suomessa ja Japanissa johdattavat poliisit tuskallisten pelkojen äärelle, vääntäen valmiiksi rikotut sielut vieläkin rumemmille ruhjeille. Tuhoavaan läheisriippuvaisuuteen ripustautuva Lilja sekä halvaannuttavasta sairaudenpelosta ja isän hyväksynnän puutteesta kärsivä Okawa janoavat vastauksia kipeisiin kysymyksiin, vetäen rikostutkijat vieläkin tummempien vesien syövereihin. Samaan aikaan rajojaan koettelevat murhaajat, Näkki ja Kappa, suunnittelevat synkimpien halujensa toteuttamista toistensa avulla, inhimillisistä estoista välittämättä. Haastattelijana Matti A. Kemi.
Kempeleessä asuvan japanologian kandidaatti Aurora Sainion Älä anna syntejäni anteeksi on Kadotuksen Hymnit -dekkarisarjan ensimmäinen osa. Sarjan toinen osa, Ei koiriakaan lyödä ilmestyy syksyllä 2025.
Klo 18.40 Pienoispaneeli: Historiallinen romantiikka viihdekirjallisuuden lajina
Romanttinen ja historiallinen viihdekirjallisuus myy tänä päivänä hyvin. Kun esimerkiksi Kirsti Manninen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvulla, naisten kirjoittamiin ja naisista kertoviin romaaneihin suhtauduttiin vähätellen. Jos taas mies kirjoitti historiallisen romaanin miessankareista, se oli heti vakavaa ja tärkeää kirjallisuutta. Maailman nykytila on lisännyt kiinnostusta historiaan ja samaan aikaan lukijat kaipaavat eskapismia, Manninen pohtii.
Lajityypin uudistumisesta huolimatta sen lukemiseen liittyy usein häpeää ja ennakkoluulot genreä kohtaan tuntuvat istuvan tiukassa. Kirjallisuudentutkija Saija Isomaan mukaan feminiinisiksi ja romanttisiksi leimattuja tunteita väheksytään yhteiskunnassa. Vähättelylle löytyy myös historiallisia perusteita. 1900-luvun alkupuolella tehtailtiin pokkariromansseja, joita kirjoitettiin nimimerkeillä. Kirjoja tuotettiin puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin ja niiden naiskuva oli usein hyvin kapea, jopa sovinistinen.
Aiheesta keskustelevat kirjailijat Satu Tähtinen ja Anu Vähäaho. Satu Tähtinen on tunnettu Moraalisten naisten kirjakerho -sarjastaan, joka sijoittuu 1800-luvun Lontooseen. Tähtisen raikkaat ja rohkeat hahmonsa tuulettavat menneen ajan moraalikoodeja. Vähäaho puolestaan kirjoittaa 1800-luvun Ouluun sijoittuvaa Oulujoen helmet -sarjaa, jonka kolmas osa Meri välissämme (S&S) ilmestyy elokuussa. Keskustelua johdattelee dosentti Tomi Kiilakoski.
Kirjallisuuden talossa on esteetön pääsy. Pyörätuoliramppi on käytössä tarvittaessa. WC ei ole esteetön. Lisätietoja tapahtumapaikan esteettömyydestä täältä.
