Muusat Euroopassa
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotena Muusat kysyvät kirjailijoilta, miten eurooppalaisuus ilmenee heidän tuotannoissaan eri tavoin. Keskusteluissa tarkastellaan esimerkiksi, miten paikalliset, eurooppalaiset ja globaalit ulottuvuudet heräävät henkiin niin historiallisessa romantiikassa ja maagisessa fiktiossa kuin kansainvälisissä trillereissä ja eri kulttuureja peilaavissa dekkareissakin. Kirjailijat ja haastattelijat pohtivat, miten kauno- ja tietokirjallisuus tekevät näkyväksi paikallisuuden ja eurooppalaisuuden kokemuksia.
Klo 13 Pienoispaneeli: Sydänten sinfoniaa ja Oulujoen Helmiä
Terhi Kontio: Sydänten sinfonia -sarja
Anu Vähäaho: Oulujoen helmet -sarja
Keskustelua johdattelee Jukka Käräjäoja
Terhi Kontion hurmaava orkesterimaailmaan sijoittuva Sydänten sinfonia -sarja kuljettaa eri puolille Eurooppaa musiikin ja rakkauden perässä. Trilogia sisältää vuosina 2024-2026 ilmestyneet osat Espanjalainen alkusoitto, Hollantilainen serenadi sekä Böömiläinen rapsodia. Gummeruksen kustantama sarja seuraa viulua ammatikseen soittavaa Ninniä, joka navigoi musiikin moninaisessa maailmassa, rakkauden sokkeloissa sekä henkilökohtaisten haasteiden keskellä.
Kirjoittamisen ohessa Oulussa asuva Terhi Kontio laatii työkseen ajanvietetehtäviä, minkä lisäksi hänellä on tutkinto musiikkitieteestä.
Anu Vähäahon Oulujoen Helmet -sarjan (S&S) viisi historiallista romaania sijoittuvat 1800-luvun Ouluun, jonka historialliset miljööt kirjailija herättää taidokkaasti eloon. Välillä tarina vie lukijansa 1900-luvun alun Oulusta myös New Yorkin seurapiireihin ja takaisin. Tarinat yhdistelevät romanttista kerrontaa ja tarkkanäköistä ihmissuhdepsykologiaa. Kirjailija on tehnyt teoksia varten huolellista taustatyötä niin nojatuolimatkojen, karttojen kuin arkistolähteidenkin avulla.
Anu Vähäaho on on psykoterapeutti ja koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja diakonissa. Työstään hän ammentaakin psykologista syvyyttä romaaninsa henkilöhahmoihin.
Klo 13.30 Pienoispaneeli: Bisnesleidit Lapissa, mutta kenen Lapissa?
Maria Paldanius: Bisnesleidien Lappi
Veli-Pekka Lehtola: Kenen maa, kenen ääni?
Keskustelua johdattelee Satu Saarinen
Maahanmuuttajuus, yrittäjyys ja rakkaus Lappiin yhdistävät naisyrittäjiä Maria Paldaniuksen tietoteoksessa Bisnesleidien Lappi (Väyläkirjat 2021). Eri toimialoja edustavat naisyrittäjät ovat kotoisin 19 eri maasta aina Australiasta Chileen, Intiasta Grönlantiin, Kiinasta Kosovoon, Ranskasta Jordaniaan ja Venäjältä Ukrainaan asti. He ovat päätyneet Lappiin eri syistä: osalla painoivat taustalla perhesyyt ja toisilla opinnot, osa tuli Lappiin kotimaansa koronatilanteen vuoksi tai kansainvälisen suojelun tarpeessa. Maahanmuuttajiin kohdistuvat mielikuvat ovat usein erilaisten stereotypioiden ja ennakkoluulojen sävyttämiä.
Maria Paldanius (s. 1989) on toimittaja, tietokirjailija ja runoilija. Koulutukseltaan hän on ravitsemus- ja terveystieteiden kandidaatti ja taiteen maisteri. Häneltä on aiemmin ilmestynyt tietokirja Naiset, jotka valitsivat porot (Väyläkirjat 2022) sekä runokirja Keinovaloilmiö (Momentum Kirjat 2023).
Veli-Pekka Lehtolan teos Kenen maa, kenen ääni? (Gaudeamus 2025) kysyy, onko saamelaisten ja suomalaisten historia pelkkää vallan ja haltuunoton historiaa? Konflikteista huolimatta niin uhriajattelu kuin kolonialismin kieltäminenkin perustuvat pitkälle yleistyksiin; suhteisiin on aina mahtunut myös yhteistyötä ja ystävyyttä. Teos valottaa kahden sukulaiskieltä puhuvan väestön rinnakkaineloa esihistoriasta nykypäivään. Erityisesti tarkastellaan 1900-luvun lopun etnopoliittisen liikkeen nousua, ja teos kartoittaa myös saamelaiskuvan kehitystä kansantarinoista puolitieteellisiin näkemyksiin ja populaarimedian stereotypioihin.
FT Veli-Pekka Lehtola on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Hän on julkaissut lukuisia teoksia saamelaisten kulttuurihistoriasta ja taiteista. Hänen edellinen teoksensa Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi (2022) tarkasteli saamelaisten historiakäsityksiä.
Klo 14 Kirjallisuuskeskustelu: Tomi Kiilakosken vieraana Markus Leikola
Dosentti Tomi Kiilakosken vieraaksi saapuu helsinkiläinen kirjailija Markus Leikola. Leikola (s. 1960) muistetaan erityisesti Ylen asiaohjelmien pitkäaikaisena toimittajana. Hän on myös kirjailija, konsultti, kolumnisti ja kommentaattori. Leikola on julkaissut niin tietokirjoja, runokokoelmia, novelleja kuin näytelmiäkin.
Leikolan lähes 1000-suvuiset romaanit Uuden maailman katu ja Teidän edestänne annettu käsittelevät ihmiskunnan myyttejä ja ihmisenä olemisen syvintä ydintä yhdistäen taitavasti historiallisia faktoja ja fiktiota. Yksittäisen päähenkilön sijasta Leikola näyttää tapahtumia useiden eri henkilöiden näkökulmasta.
Maagisen realismin keinoja hyödyntävä Uuden maailman katu (WSOY 2016) niputtaa yhteen 1900-luvun historian, politiikan ja kulttuurin merkkihenkilöt sekä fiktiiviset hahmot samalle tapahtumapaikalle alkaen vuoden 1912 Titanic-tragediasta. Teoksen sivuilla seikkailevat hahmot Franklin D. Rooseveltista ja John F. Kennedystä Hemingwayhin ja Sinatraan. Muista hahmosta mainittakoon vaikkapa Juri Gagarin, Berlin Alexanderplatzin Franz Biberkopf ja Kieslowskin Veronikan kaksoiselämän Veronika, ylimpänä seremoniamestarina Mihail Bulgakovin Saatana-hahmo, joka saapuu muuallekin kuin vain Moskovaan.
Leikolan eeppinen saaga Teidän edestänne annettu (WSOY 2020) kuljettaa lukijan halki keskiajan, viktoriaanisen Lontoon, Auschwitzin kauhujen, Afrikan, Israelin ja Iranin eli maan ääriin asti ja takaisin etsimään viisautta ja totuutta. Jännitys siitä, tuhoutuuko vai pelastuuko ihmiskunta, säilyy loppumetreille asti huikeassa seikkailussa kulttuurin, kielen ja biologisen evoluution syövereihin.
Klo 15 Pienoispaneeli: Rosholmin saarelta Nousevan auringon maahan
Maria Burrow: Rosholm -dekkarisarja
Aurora Sainio: Kadotuksen haiku -dekkarisarja
Keskustelua johdattelee Salla Jutila
Maria Burrowin rikosromaanisarjan kaksi ensimmäistä osaa Rosholmin murhat (2024) ja Friimannin kirous (2024) kertovat fiktiivisestä, keskellä Perämerta sijaitsevasta Rosholmin saaresta sekä Mikko Laineesta, saarella työskentelevästä poliisista. Kolmas osa, Kuole kuin vasarahai (2025) puolestaan sijoittuu Uuteen-Seelantiin ja tuo tuulahduksen eksoottisia maisemia maapallon toiselta puolen. Burrowin kirjoissa yhdistyvät jännitys, tunnelma, mysteeri ja sopiva ripaus huumoria, ilman ylitseampuvaa raakuutta – siis ihanteellista cozy crimea. Kepeähköksi mielletystä genrestä huolimatta Burrow käsittelee teemoja kuten erilaisten kulttuurien kohtaaminen, rikokset, ihmismieli sekä valinnat ja niiden seuraukset. Trilogian on kustantanut Lind & Co.
Maria Burrow on dekkaristi ja tietokirjailija, jonka koti ja juuret ovat Oulussa, mutta joka on myös kasvanut maailmalla: Euroopassa ja merten takana.
Aurora Sainio ammentaa inspiraation teoksiinsa sekä Japanin kulttuurista että omasta suomalaisesta identiteetistään. Sainion Kadotuksen hymni -dekkarisarjassa käsitellään synkkiäkin aiheita niin suomalaisen, kuin japanilaisen kulttuurin näkökulmasta ja matkataan Oulusta aina Kyushun-saarelle asti. Sarjan toistaiseksi ilmestyneet osat ovat nimeltään Älä anna syntejäni anteeksi (2024) ja Ei koiriakaan lyödä (2025). Ensimmäisessä osassa molemmissa maissa riehuvat samantyyppiset sarjamurhaajat, joita Suomessa jahtaa nuori rikostutkija Lilja, kun Japanissa tutkintaa hoitaa Okawa Hiroto. Rikostutkimusten lisäksi lukija pääse perehtymään kummankin tutkijan henkilökohtaiseen elämään ja ja heidän kohtaamiinsa ongelmiin.
Kempeleessä asuva Aurora Sainio on dekkaristi ja japanologian kandidaatti, joka työstää teoksiaan myös Japanissa.
Klo 15.30 Pienoispaneeli: Moraalisia naisia ja moraalittomia miehiä
Satu Tähtinen: Moraalisten naisten kirjakerho
Mika Kulju: Tsunami / Kaappari
Keskustelua johdattelee Jyrki Korpua
Satu Tähtisen Moraalisten naisten kirjakerho -sarja sijoittuu 1800-luvun Lontooseen. Kirjasarja puhuttelee niin historiallisen romantiikan ystäviä kuin Bridgertonin ja Downton Abbeyn kaltaisten sarjojen katsojia. Lajityypin hyvin tunteva kirjailija iskee silmää lukijalle, ja hänen raikkaat ja rohkeat hahmonsa tuulettavat menneen ajan moraalikoodeja. Tähtinen yhdistelee perinteiseen viktoriaaniseen taparomaaniin modernia naiskuvaa, feminismiä ja naisten oikeuksien ajamista – erotiikkaa unohtamatta. Otavan vuosina 2024-2025 julkaisema sarja sisältää neljä osaa: Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia, Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä, Jaarli vailla värejä ja muita arvoituksia sekä Langennut herttua ja muita pulmia.
Satu Tähtinen on kirjailija sekä viestinnän ja IT-alan ammattilainen Oulusta. Hän on koulutukseltaan historian FM, ja rakastaa viihdekirjallisuutta ja viktoriaanisen ajan seurapiirikulttuuria.
Tietokirjailijana monille tutuksi tulleen Mika Kuljun kaksi viimeisintä teosta edustavat kaunokirjallisuutta. Tsunami (Readme.fi 2024) on kansainvälinen trilleri identiteettivarkauksien maailmasta, ja tänä vuonna ilmestyvässä jännitysromaanissa Kaappari (Readme.fi) kiristäjä kaappaa matkustajakoneen, joka on matkalla Oulusta Helsinkiin - mikä hieman varttuneemmille oululaisille lukijoille saattaa tuoda hyvinkin tuttuja muistoja mieleen.
Mika Kulju (s. 1969) on kirjoittanut noin 30 kirjaa, joita on käännetty kuudelle eri kielelle. Hänen teoksensa Raatteen tien taistelusta ja Lapin sodasta ovat modernin suomalaisen sotakirjallisuuden klassikoita. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena.
Kirjaston edustalla, noin 20 metrin päässä pääovilta, on invaparkkipaikkoja. Pääovilla on äänimajakka. Pääovesta pääsee esteettömästi sisälle, ja tapahtumatilaan on esteetön pääsy. Iinduktiosilmukka. Esteetön wc. Aulan lattiassa ohjauslista näkövammaisille. Aulassa myös pyörätuolilavahissi, jolla pääsee kahvilatasanteelle.
