Blue (Live)
1900-luvun merkittävimpiin brittiläisiin taiteilijoihin lukeutuvan Derek Jarmanin viimeinen elokuva Blue (1993) on yksi elokuvahistorian radikaaleimmista ja omaperäisimmistä teoksista: kokoillan elokuva, jossa valkokankaan täyttää vain ja ainoastaan sininen väri, Klein International Blue.
Teoksesta nähdään ainutkertainen live-esitys, kun elokuvan säveltäjä Simon Fisher Turner saapuu Ouluun ja esittää päivitetyn version teoksen musiikista. Pianosta, ambientista ja kenttänauhoituksista koostuvan immersiivisen äänimaiseman rinnalla kulkee Jarmanin vereslihainen ja intiimi monologi, jonka alkuperäisversiossa kuultiin muun muassa Tilda Swintonia. Nyt tekstin tulkitsee livenä sukupolvensa merkittävimpiin suomalaisiin kirjailijoihin lukeutuva, magneettisena esitysrunoilijana tunnettu Niko Hallikainen.
Blue on arjen ja fantasian rajapinnoilla vuorotteleva maaginen meditaatio AIDSista, kuolevaisuudesta, rakkaudesta ja sinisestä väristä. Lyyrisellä, hypnoottisella proosallaan Jarman kuvaa kamppailuaan sairauden kanssa, jonka edetessä hänen näkönsä oli heikentynyt merkittävästi; elokuvan valmistuessa Jarman kykeni näkemään enää sinisen eri sävyjä. Vailla ainuttakaan leikkausta tai liikettä sininen kangas upottaa katsojan pakahduttavaan ja puhdistavaan transsiin. Jarmanin testamentti on kokeellisen elokuvan ylittämätön mestariteos: esoteerinen kuin Yves Kleinin maalaukset, poliittinen kuin Thatcherin Britannian queer-vastakulttuuri.
Simon Fisher Turner on esittänyt Bluen aiemmin eri kokoonpanojen kanssa muun muassa Tate Modernissa, Pinault Collectionissa ja Wienin elokuvamuseossa. Hallikaisen kanssa esitettävä versio on Suomen ja Pohjoismaiden ensi-ilta.
Blue (Live) on Kulttuuritalo Valveen ja OMVF:n yhteistuotanto ja osa Oulu2026-ohjelmaa.
