Oulun Muusajuhlat 2013: 10 vuotta sanataiteen juhlaa
Oulun Muusajuhlat on vuosikymmenen aikana vakiinnuttanut asemansa Pohjois-Suomen kattavimpana kirjallisuusfestivaalina. Vuosien varrella Muusajuhlilla on nautittu monipuolisista runo- ja kirjallisuustapahtumista, konserteista sekä kirjoittajakoulutuksesta.
Tapahtuman tuottaja Kari Miettunen muisteli Muusajuhlien kohokohtia yhdessä edeltäjänsä Tuomo Heikkisen kanssa. Miettunen kuvaa Muusajuhlien kehityskaarta hallituksi:
”Olemme pysyneet alkuperäisellä polullamme. Tarkoituksenamme on tehdä kiinnostavia juttuja ajatuksella ja tunteella.”
Oulun Muusajuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004.
”Edeltävänä vuonna perustettu kirjoittajayhdistys Huutomerkki ry tahtoi järjestää Oulussa kirjallisuustapahtuman, jossa esiteltäisiin pohjoista kirjallisuutta sekä sanataiteen eri muotoja”, Heikkinen kertoo. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimi Oulun päivät, joiden yhteydessä Muusajuhlat järjestettiin vuoteen 2010 saakka.
Vuonna 2005 Oulun 400-vuotisjuhlissa mukana ollut Muusajuhlat kasvoi kaksipäiväisestä tapahtumasta kolmipäiväiseksi. Juhlien ohjelmistossa oli paljon uutta, kuten Muusa-kirjoituskilpailu, kirjoittajakoulutusta sekä suoraa lähetystä YLE 1 -radiokanavalle. Rauhalassa järjestetyllä Muusaklubilla näki päivänvalon myös Huutomerkin kausijulkaisu Hallauksen ensimmäinen numero.
Muusajuhlat laajeni yhdeksän päivän mittaiseksi vuonna 2006.
”Antiikin yhdeksän muusaa ovat olleet Muusajuhlien innoittajia alusta saakka ja niinpä jokaisen päivän teema rakennettiin yhden muusan ympärille”, Heikkinen kertoo. Oulun päivien lisäksi Muusajuhlat olivat osa J. V. Snellmanin 200-vuotisjuhlaviikkoa.
Nyt jo perinteeksi muodostuneet Henkisten lajien mestaruuskisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Henkisen kolmiottelun lajeja ovat telepatia, telekinesia sekä teleportaatio.
”Kerran tuuli lehteili siirrettävän kirjan sivuja. Muuten yksikään tavara ei ole liikkunut kilpailun historian aikana. Kilpailun ovatkin ratkaisseet ennen kaikkea tyylipisteet”, Heikkinen nauraa.
Muusajuhlat on edistänyt pohjoissuomalaista kirjallisuuskulttuuria myös pilke silmäkulmassa. Vuoden 2007 Murrekompiaisessa nostettiin esiin pohjoisia murteita ja samalla Oulu julistettiin D-vapaaksi alueeksi Raimo Ritolan sanoin:
”Nyv viimenki o aika kitkijä pois Oulun seuvum puhekielleen kuulumaton d-kirijjain. Seon sotkenuj ja hankaloittanuk kielleemme kuulumattomana ihimistev välistä kanssakäymistä.
Kielestä ja puhheesta o tulluk kankijaa ja sekavvaa. Yksinkertasin ja tehokkain keino o luopuva häiriköstä kokonnaa. Avojalakaset oh tehenneet sejjo aikoja sitte.”
Vuosien saatossa yleisön suosikeiksi ovat muodostuneet muun muassa Muusaklubit sekä perinteiset Kaj Chydenius -konsertit. Myös kotimaisen kirjallisuuden huippunimet sekä mielenkiintoiset kulttuuripersoonat ovat houkutelleet yleisöä. Esimerkiksi vuonna 2009 Tuomari Nurmio sai suuren suosion.
”Tuomari Nurmio kertoi rock-lyriikoistaan ja niiden taustoista kaupunginkirjaston Pakkala-salissa. Tilaisuus oli erittäin onnistunut, se oli sekä syvällinen että viihdyttävä. Nurmion ohella Pakkala-salissa on nähty esimerkiksi M. A. Numminen, Kari Peitsamo sekä Mikko Alatalo”, Heikkinen muistelee.
Vuonna 2011 Muusajuhlista tuli osa ensimmäistä kertaa järjestettyjä Oulun juhlaviikkoja. Vuosien varrella sanataidefestivaali on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Oulun Musiikkivideofestivaalin, Oulun elokuvakeskuksen, kulttuuriyhdistys Paskakaupunni ry:n sekä monien muiden oululaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Tapahtumat ovat levittäytyneet myös Oulun lähikuntiin.
”Yhteistyökumppanit ovat olleet Muusajuhlille äärimmäisen tärkeitä. Huutomerkin omien tilaisuuksien lisäksi olemme järjestäneet tapahtumia yhdessä kuntien ja yhdistysten kanssa, tai eri tahot ovat tarjonneet omia tilaisuuksiaan Muusajuhlien yhteyteen. Yhteistyöstä ovat hyötyneet kaikki osapuolet”, Miettunen pohtii.
Muusajuhlien monipuoliset tapahtumat saavat innoituksen joskus yllättävistäkin paikoista.
”Pari vuotta sitten näin joulun alla unta, että Pelle Miljoona esiintyi vaskipuhallinorkesterin kanssa. Mainitsin asiasta Oulu All Star Big Bandille, joka innostui ajatuksesta. Lopputuloksena Pelle Miljoona todella esiintyi 17-henkisen orkesterin kanssa vuoden 2012 Muusajuhlilla”, Miettunen kertoo festivaalin suurimpiin kuuluvan konsertin synnystä.
Muusajuhlat onkin läpi historiansa juhlistanut sanataiteen eri muotoja varsin avarakatseisesti. Kymmenvuotisjuhlavuonnaan Muusajuhlat haluaa keskittyä kuitenkin kaikkein olennaisimpaan: ”Sanat eellä”, Miettunen tiivistää.
Katso lisää kuvia Galleriasta ja Muusajuhlien tarkempi ohjelmisto Oulun juhlaviikkojen sivuilta. Teksti: Heidi Hahtola
