Juuri ilmestynyt Helteen havahduttamat (Arktinen banaani) on turkulaisen Hannu Kauppisen esikoisromaani nykyisyydestä ja hiukan tulevastakin samoihin aikoihin opiskelleiden, nyt jo keski- ikäisten miesten silmin. Yksi hakee yhteyttä murrosikäiseen tyttäreensä, toinen vaimoonsa ja kolmas itseensä. Epätavallisen kuumana kesänä miesten tiet vievät eri puolille Eurooppaa. Tapahtumien kulkuun liittyy myös kreikkalainen virkanainen, jonka askeleet hetkellisesti leikkaavat miesten teitä. Helteen havahduttamat on romaani 2000-luvun alkuvuosikymmenien Zeitgeistista – isoista asioista jotka vaikuttavat niin Suomen rajojen sisällä kuin globaalisti. Kemiläislähtöinen Kauppinen kuvailee romaanin olevan karhea rakkaudentunnustus Meri-Lapille, Perämerelle ja Helsingin Yliopiston Pohjalaiselle Osakunnalle. Kauppista jututtaa Samuli Knuuti.

Vieraaksi saapuu kustannustoimittaja Samuli Knuuti, joka pohtii, mitkä ovat maailman parhaat kirjat kautta aikojen. Kirjallisuuden historia on johdettavissa peräti 2200-luvulle eaa. Enheduanna-nimiseen papittareen, jota pidetään ensimmäisenä nimeltä tunnettuna kirjailijana. Enheduannan ja nykypäivän väliin mahtuu yli 4 200 vuotta romaaneja, runoutta, näytelmiä; lukemattomia eri genrejä säeromaanista young adult -kirjallisuuteen, ritariromaanista chick litiin, faabelista satiiriin. Kysymys on siis mieletön, mutta Samuli Knuuti yrittää siihen vastata silti.

Aforismeista huokuu ajattelun syvyys, joka leikittelee kielellä ja avaa erilaisia näkökulmia; usein ne ovat poleemisia väitelauseita, jotka pakottavat lukijan pohtimaan omia näkemyksiään. Maria Anneli Moilasen vieraana kirjallisuuden dosentti, aforistikko ja runoilija Eero Suvilehto, joka on julkaissut lukuisia runo- ja aforismikirjoja vuosikymmenten saatossa. Suvilehto on myös kreikkalais-roomalaisen painin Pohjoismaiden mestari vuodelta 1972.

Otsikon teemasta puhumassa tutkija Tomi Kiilakoski. Psykologia ja aivotutkimus ovat löytäneet kaunokirjallisuudesta monenlaisia ylikirjallisia arvoja, ja tiedeuutiset kertovat, miten kertomakirjallisuuden lukeminen tekee ihmisestä älykkäämmän, lystikkäämmän ja onnellisemman. Viime vuosikymmeninä pinnalla on ollut erityisesti empatia, jonka kirjallisuuteen ovat kytkeneet niin humanistit kuin neurotieteilijät.

Samuli Knuuti kertoo vuosikymmeniä kestäneestä rakkaussuhteestaan Pet Shop Boys -yhtyeeseen live-musiikkiesitysten kera, jotka tarjoilee Duo Susan Birchcreek & Taneli Knuutinen. Lisäksi Knuuti kertoo, mitä tarkoittaa insinöörikirjallisuus.

Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilee Emma Salo.

Marko Kilpi saapuu kertomaan tuotannostaan ja elämästään kirjailijana. Erityisesti realistisesta kerrontatyylistään tunnettu Marko Kilpi on elokuva-alallakin työskennellyt kuopiolainen vanhempi konstaapeli ja kansanedustaja, joka on noussut nopeasti suomalaisen rikoskirjallisuuden kärkikaartiin ja kahminut roppakaupalla palkintoja ja ehdokkuuksia. Kilven esikoisdekkari Jäätyneitä ruusuja (Nemo) julkaistiin syksyllä 2007. Kilpi kirjoittaa myös kansainvälistä mainettakin saanutta Undertaker-dekkarisarjaa. Haastattelijana Antti Leikas.

Mikko Koirasen esikoisromaani Nauhoitettava ennen käyttöä (Myllylahti 2019) julkaistiin on perusankeaan kerrostalolähiöön sijoittuva hurja ja mieltä kutkuttava tarina aikamatkailusta, sen vaaroista ja omituisuuksista sekä siitä, mitä kaikkea aika voi meille tehdä. Kirja on suunnattu erityisesti nuorille lukijoille. Koiranen havahtui näet muutama vuosi sitten uutiseen etenkin nuorten poikien lukemattomuudesta. “Mietin, miten voisin vaikuttaa tähän poikien lukuinnonvähyyteen. Ajatus kirjasta ryhtyi kytemään ja tässä sitä ollaan”, hän kertoo.

Koirasta haastattelee Jukka Aalho.

Kirjailijavieraana Essi Kummu, joka kertoo toukokuussa ilmestyneestä uutuuskirjastaan Loiste (Tammi). Romaani on kertomus sanomisen vaikeudesta ja kirjoista, niiden lukemisesta ja kirjoittamisesta, sekä kahden naisen rakkaudesta, jonka merkitys syntyy ja kuolee salaisuuden painosta. Essi Kummu aiemmin julkaissut viisi romaania ja kolme lastenkirjaa. Haastattelijana Jyri-Jussi Rekinen.

Oulun tuomiokirkon kryptan kesäkahvilassa pidettävässä runo- ja musiikkihetkessä muistetaan muusikko-runoilija Juice Leskistä, joka olisi eläessään täyttänyt tänä vuonna 70 vuotta. Noin puoli tuntia kestävässä tilaisuudessa Juicen runoja esittävät Paula Rosbacka, Elsi Salovaara ja Juha Vähäkangas, ja runoesitysten välissä Aapo Kukko (laulu) ja Kari Ensio Miettunen (ukulele) esittävät Juicen kappaleita omina versioinaan. Uskonto oli läsnä tavalla tai toisella usein mukana Juicen runoissa ja laululyriikoissa. Vuonna 1996 ilmestyneen runokirjansa hän nimesi yksinkertaisin sanoin: Jumala on. ”Tiedän kyllä, että Jeesus sovittaa synnit, mutta mielelläni ajattelisin, että Jumala on ne säveltänyt”.

Kirjailija Katariina Vuori esittelee juuri ilmestynyttä lastenkirjaansa Tarinataikurit (Lasten Keskus). Lapsen mielikuvitus on taito, jota kannattaa vaalia. Oppaan sanataide- ja luovuusharjoitukset innostavat tarinoimaan: joskus tarina pulppuaa lauluna, liikkeenä tai piirroksena: luovuus on ihanan arvaamatonta. Harjoitukset sopivat niin päiväkoteihin, kerhoihin kuin kouluihinkin, ja niitä voi käyttää sanataidetuokioissa, tunnetaitojen harjoittelussa tai vaikka metsäretkillä!

Antti Heikkinen on nilsiäläinen toimittaja ja kirjailija, jonka esikoisromaani Pihkatappi (WSOY) voitti vuoden 2014 Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon. Heikkinen on myös kirjoittanut elämäkerrat Kalle Päätalosta, Juice Leskisestä, Jaakko Teposta sekä Heikki Turusesta. Kaikkiin taiteilijoihin Heikkisellä on vahva tunnesuhde, minkä hän päästää myös näkyviin. Heikkinen kertoo, millaista on ollut tehdä nämä elämäkerrat sekä millainen ote hänellä kirjoittamiseen on. Joitain lukijoita on häirinnyt esimerkiksi Heikkisen tapa tuoda oma elämä varsinaisen kuvattavan elämän rinnalle – esimerkiksi Heikki Turus -teos kertoi muun muassa kirjoittajan lapsen riemukkaasta syntymästä kirjoitustyön aikana. Heikkisen tapaa kirjoittaa ihmisistä voisi ehkä luonnehtia näin: mitä kuvattavasta tiedetään, mitä hänestä tulee mieleen, mitä omasta olosta tulee juuri nyt mieleen, mitähän muuta voisi tässä kohden kertoa. Haastattelijoina Maija Saviniemi ja Jukka Käräjäoja.

”Ko mie rakastuin ensi kertaa – se se oliki hurja juttu!” Palma de Mallorca on muoniolainen flamenca, ihmisasianainen ja kirjailija Katri Rauanjoen hullutteleva alter ego. Ruumiillisia tarinoita – Cuentas corporales -monologinäytelmä syleilee naisen elämää kaikissa sen ihanissa ja vinoissa kohtaamisissa. Palma kertoo repivänhauskan kasvutarinansa burleskin, runon, tanssin ja lopulta flamencon keinoin. Kesto 90 min. Liput 10 € ovelta. Ei väliaikaa.

Jännityskirjailija Marko Kilpi pohtii, mitkä ovat hyvän dekkarin ainekset. Dekkarien suosio perustuu suurelta osin siihen siihen, että niissä on selkeä tarina joka pitää otteessaan loppuun asti. Mutta miten valita oikeat henkilöhahmot ja kerrontatyyli, kuinka sekoittaa soppaan iloa, surua, kaikkea sopivassa suhteessa? Kilpi itse luottaa realistiseen ja visuaaliseen tyyliin. Myös jännite on erityisen tärkeä; suvantopaikkoja pitää olla, mutta lanka ei saa katketa. Näkevätkö jännityskirjailijat muuten väkivaltaisia unia, joista saavat ideoita tarinoihinsa? Haastattelijana Antti Leikas.

Illan aluksi Silja Kejonen kertoo ja lukee otteita keväällä ilmestyneestä kokoelmastaan Lähetä minulle ympyrä (Gummerus). Silja Kejosen runot ovat voimakkaan visuaalisia; eron, kommunikaation hankaluuden, yksinjäämisen pelon ja vanhemmuuden teemojen lomaan laukkaavat muun muassa Dallas-tv-sarjan Pamela ja Bobby. Kejosta jututtaa Matti A Kemi.

Kirjailijavieraaksi saapuu nilsiäläinen renessanssimies Antti Heikkinen, joka muun tuotantonsa lisäksi on kirjoittanut elämäkerrat Juice Leskisestä, Jaakko Teposta ja Heikki Turusesta. Nyt hän kertoo muun muassa, miksi hän haluaa kiittää postuumisti Arto Paasilinnaa.

Merituulia Aalto esittää runoelman Matkakertomuksia aikuisille. Teos on runon muotoon punottu muistelma naisrakkaudesta, budjettimatkoista, jaetusta yksiöstä, kosketuksista ja rakastumisen vilpittömästä kiivaudesta. Teos yhdistää runoa ja äänimaisema, ja puhuu ennen kaikkea heille, jotka ovat joskus kaivanneet, olleet kaukana kotoa ja samalla kotona missä tahansa.

Klubin päätteeksi esiintyy duomuodossa Lehtojärven Hirvenpää, uuden ajan tango-orkesteri Suomen Lapista. Lavalla esiintyvät tällä kertaa yhtyeen perustajat, Väärä Raha -yhtyeestä tuttu Jaakko Laitinen sekä haitarivirtuoosi Harri Kuusijärvi. Kuusijärven progressiivisen iskelmällisiin sävellyksiin syvyyttä tuovat Laitisen todellisuuden perusteita tutkivat sanoitukset: käkkärämäntyjen ja arkisten aiheiden – kuten työ – kautta sukelletaan ekologisiin, metafyysisiin ja kosmologisiin mietteisiin ja avaruuden äärettömyyksiin. Yhtyeeseen kuuluvat myös kontrabasisti Sara Puljula ja rumpali Tuomas Timonen. Liput 9 € ovelta, ennakkoon 18.7. lähtien 8 € (www.billetto.fi).

Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilee Eeva Maria al-Khazaali.

Jarkko Korpuan vetämän kaksoislukupiirin ensimmäisellä puoliskolla piiriläiset kertovat yleisölle lukukokemuksistaan, joita he ovat ammentaneet Matti Kangaskosken teoksesta Johdatus pimeään (Teos 2020). Kirja vie matkalle valosta pimeään, siis kohti todellisuutta. Johdatus pimeään on ajattelua pois ajattelusta, järjestämistä järjestämisen rajalle saakka. Sen tyyli vaihtelee aksiomaattisesta päättelystä proosaan ja runonkin keinoihin. Kangaskosken esikoiskokoelma Tältä sinusta nyt tuntuu (Teos 2012), oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Tällä kertaa Korpuan lukupiiriläiset ovat lukeneet Elisa Aaltosen toimittaman teoksen Johdatus eläinfilosofiaan (Gaudeamus 2013), joka tarjoaa kattavan katsauksen eläinfilosofian tunnetuimpiin kirjoituksiin ensimmäistä kertaa suomeksi. Kirjassa tarkastellaan esimerkiksi eläinten kärsimystä ja moraalista asemaa: onko eläinyksilöllä itsessään arvoa tai oikeuksia? Mukana on myös ympäristöpoliittisia teemoja sekä eläinten mieltä kartoittavaa eläintutkimusta.

Tuotannostaan ja elämästään kirjailijana saapuu kertomaan murheen humoristina itseään pitävä Katja Kettu. Ketun viimeisin, Finlandia-ehdokkaanakin ollut romaani Rose on poissa (WSOY 2018) on jännityskirjan sykkeellä etenevä aistivoimainen rakkaus- ja mysteeritarina, joka sijoittuu kiehtovaan kontekstiin, suomalaissiirtolaisten ja ojibwe-intiaanien erityisiin siteisiin Pohjois-Amerikan reservaatissa. Kettu on kirjoittanut lukuisten romaanien lisäksi myös muun muassa näytelmiä, tietokirjoja, sarjakuva-albumin sekä tehnyt lyhytelokuvia. Haastattelijana Jyri-Jussi Rekinen.

Jarkko Korpua ja Matti A. Kemi pohtivat faktan ja fiktion rajamaastossa kerronnallisen tietokirjallisuuden käsitettä. Kertomuksellisuus tarkoittaa ensinnäkin, että ”totuus” on suhteellista, ja toiseksi, että myös historiantutkimus on kaunokirjallisuuden tapaan narratiivista. Esimerkiksi tutkimusmatkakuvaukset vaikuttivat modernin romaanin kehitykseen jo 1700-luvulla, kun dokumenttien kaukaiset miljööt inspiroivat romaanikirjailijoita paikkavalinnoissa ja ympäristön kuvauksessa. Lähtökohtinaan keskustelijoilla on Patrik Svenssonin teos Ankeriaan testamentti (Tammi 2020) sekä Emmanuel Carrerèn romaani The Kingdom (2017). Ensin mainittu on tarina kirjailijasta ja hänen isästään sekä heidät yhdistäneestä mystisestä kalasta. Teoksesta on sanottu, että se on kerronnallista tietokirjallisuutta parhaimmillaan. Carrère puolestaan tulkitsee Uuden testamentin uudestaan proosaa, esseetä, tietoa ja historiaa vapaasti sekoittava teoksessaan. Kirjaa on pidetty rienaavanakin: Carrère vertaa muun muassa Paavalia tieteiskirjailija Philip K. Dickiin ja kirkollisia auktoriteetteja bolševikkeihin.

Klubin aluksi muusikko-runoilija ja kirjailija Jukka Tervo esittää vastikään ilmestyneeseen kokoomateokseensa Runot 1995-2017 (Bod 2019) perustuen Kaksikymmentä runoa yhdestä ukosta sekä kolme laulua tavallisesta rakkaudesta.

Hailuotolainen kirjailija Uolevi Haapala muusikkoystävineen tulkitsee Bob Dylanin ja Leonard Cohenin tekstejä runouden ja musiikin muotokeinoin.

Musiikkiesitysten kokoontuu Runolautakunta. Yleisö ja runolautakunnan jäsenet saavat kuullakseen lausuntataiteellisesti esitettyjä runoja, jotka runolautakunta pisteyttää ja arvioi omien makumieltymystensä mukaisesti tietämättä etukäteen kenen tuotoksista on kyse. Lautakunnassa istuvat vakiokasvot Matti A. Kemi ja Jarkko Korpua sekä tämänkertaisena yllätysvieraana Markus Leikola. Runot lausuu Aapo Kukko.

Kirjailijavieraaksi saapuu kirjailija, runoilija ja esseisti Tommi Melender, jonka tuore esseekokoelma on nimeltään Poika joka luki Paavo Haavikkoa (WSOY). Teoksen nimestä insproituneena Matti A. Kemi kyselee Melenderiltä tämän suhteesta Paavo Haavikon kiistanalaiseen hahmoon, joka eli yhtä lailla taloudesta kuin kirjallisuudesta. Nimiesseessään Melender muun muassa kuvailee omia löytöhetkiään ja -retkiään Paavo Haavikon tuotantoon, ja muisteloihin mahtuu myös itseironinen kuvaus nuoresta Melenderistä, joka matki kylän raitilla kävellessään kirjailijaidolinsa kansilieveilmettä.

Pale Varjele on räppi- ja spoken word -artisti, jonka sanoitukset liikkuvat elämänjanon, ahdistuksen ja riittämisen ympärillä. Pale Varjele on se outo ja kohtelias naapurisi, joka huhuilee öisin tähdille ikkunasta ja päivisin poliisille postilaatikosta. Tuo ihmeellistäkin ihmeellisettömämpi runoilija jakaa toivontäyteiset oivalluksensa elämänahdistuksen keskeltä, vierestä, läpi ja aina ytimeen asti.

Illan päätteeksi esiintyy Katja Kettu (laulu, lukeminen ja voimistelu), jota säestävät ennakkotiedoista poiketen kitaristi Heikki Ruokangas ja haitaristi Anne-Mari Kanniainen. Katja Kettu tunnetaan kirjailijana, mutta hän on toiminut pitkään myös musiikin parissa. Luvassa multi-instrumentaalista & poikkitaiteellista improvisaatiohässäkkää!

Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilee Merja Leppiluoto.

Kirjailijavieraana Alivaltiosihteeri, suvereenisti eri aloja omalla Alivaltiosihteeri-tyylillään hallitseva huumoriryhmä, joka tehnyt sketsiohjelmia niin radioon kuin televisioonkin. Sen jäsenet Simo Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka ovat tuttuja myös sarjakuvalehdistä, levyiltä ja konserttilavoilta. Alivaltiosihteeri julkaisi vuonna 1996 ensimmäisen Alivaltiosihteeri-kirjan Virallinen kirja (Otava). Siitä lähtien ryhmä on julkaissut uuden kirjan vuosittain.

Kirjallisuuden dosentti, runoilija Kari Sallamaa esittelee puheenvuorossaan ajatuksiaan suomalaisesta sivistyneistöstä lähtökohtinaan sen kaksi hiljan poistunutta portaalihahmoa: Jörn Donner ja Pentti Linkola. Nykyinen ultraindividualismi kuvittelee heidän olleen jotenkin ainutlaatuisia. Tosiasiassa he edustavat tyylipuhtaasti yhteiskuntakerrostumaansa – Donner ruotsinkielistä ja Linkola fennomaanista sivistyneistösiipeä. Molemmat olivat paremmista piireistä, Donner aatelismies, tosin ns. keisarin aatelistoa, Linkola pappissukua molemmilta vanhemmiltaan. Tällainen henkilö saa toisen lähtökohdan kuin joku tavallinen Moilanen. Myytti esimerkiksi uskottelee, että Linkola eli jotenkin alkuperäisesti erämaassa, vaikka asui Sääksmäellä, suomalaisen kulttuurin pyhässä Jerusalemissa: hän eli kiinteässä yhteydessä kulttuuripiireihin toimittaen kuhaa Helsingin herrojen pöytään, toivottoman viivytystaistelun Mottiin ja eturintaman Palaceen. Hän ei ollut mikään Käkriäinen, vaan kiinteä osa establishmentia, eikä tätä osaa otettu häneltä pois.

Radio-ohjelmansa 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Alivaltiosihteeri iskee virallisemmin kuin miljoona volttia!
Simo Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka esittävät silmälasit päässä naurettavimmat sketsinsä ja iskevimmät palindrominsa jäykemmin kuin koskaan aikaisemmin!
30 vuotta sikavirallisena! -showssa on tarjolla mm. hupailut “Viikon luontoääni: muutosvastarinta”, “Iskuvinkkejä meneville miehille” ja “Keletapit”.

HUOMIO! Alivaltiosihteerin esityksellä on huumoritakuu: jos esitys ei ole hauska, se ei naurata!”

Huom: show alkaa kello 19. Kesto 60 min. Liput 12 € ovelta,  ennakkoon 11 € Billettosta.

Huhtikuussa julkaistu Tiina Mahlamäen ja Nina Kokkisen toimittama Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa (Vastapaino) on ensimmäinen kattava tietokirja, joka esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen esoteeriset ja okkulttiset liikkeet ja virtaukset asiallisesti ja yleistajuisesti. Teos käsittelee niin spiritualismia, vapaamuurariutta, teosofiaa, antroposofiaa kuin ruusuristiläisyyttä. Lisäksi teoksessa tarkastellaan esoteerisuuden ja okkultismin kytköstä kuvataiteeseen, kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin; esoteerisuus ei näet suinkaan asetu omituisten marginaalien kulttuurisille laitamille, vaan kietoutuu monisyisesti muun muassa tieteen, taiteen ja politiikan alueisiin. Kirjasta ja sen aiheista keskustelevat Marko Kauppinen ja Pekka Peni.

KLO 10-14 KIRJOITUSKURSSI: KERRO RUNOLLA

Jos runon ilmaisukeinot tuntuvat sinusta joskus hankalilta, helpotusta tilanteeseen tuo Tommi Parkon kaksipäiväinen intensiivikurssi. Kurssilla perehdytään tiiviiseen ilmaisuun ja erilaisiin runolla kertomisen keinoihin, kuten analogisuuteen, simultaanisuuteen ja assosiatiivisuuteen.

Aika ja paikka: la–su 15.-16.8 klo 10.00-14.00. Kurssi järjestetään etäopetuksena verkkoluokassa. Osoite lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla. Opetusta ei tallenneta.

Kohderyhmä: kaikki runon kirjoittamisesta kiinnostuneet.
Kouluttaja: Tommi Parkko. Parkko on useita runokokoelmia ja tietokirjoja julkaissut runoilija, luovan

kirjoittamisen opettaja ja käännösrunoutta julkaisevan kustantamon vetäjä.

Sisältö: runo kertoo merkityksellisiä asioita, mutta ne eivät tavallisesti jäsenny perinteisten juonitarinoiden muotoon. Runossa käytetään usein analogisuutta, simultaanisuutta ja assosiatiivisuutta. Analogisuus runossa tarkoittaa asioiden rinnastamista – runo voi kertoa siirtämällä kokijan tunteet vaikkapa ympäristöön.

Simultaanisuus purkaa juonitarinan lineaarisuutta ja assosiatiivisuus puolestaan tarkoittaa mieleenjohtumia: yhdestä asiasta tulee mieleen toinen, ja tämän mielikuvaketjun avulla runo kertoo jostain merkityksellisestä.

Hinta: 20 €, laskutus kurssin jälkeen

Ilmoittautuminen: 24.7. mennessä, ilmoittautumisohjeet löytyvät linkistä:

www.ppkyo.fi/fi/kirjoituskurssi-kerro-runolla/

Kurssin järjestävät Huutomerkki ry ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto.

Toistasataa vuotta sitten pahasta versoivat kauniimmat kukat, vampyyrit ja kohtalokkaat naiset saalistivat viattomia ja muotokuvat vanhenivat liian kauniiden puolesta. Nykyään kaikki on nähty ja mikä vain on sallittua – vai onko? Mitä annettavaa dekadenssilla, hienostuneella rappiolla, voi olla nykypäivänä? Keskustelemassa Artemis Kelosaari ja Pertti Rautiainen.

Tietokirjailija Milla Peltonen kertoo uutuusteoksestaan Erakot (Into 2020). Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen – tai ainakaan niinkuin yksioikoiset käsityksemme heistä. Teos kertoo yhteiskunnan ”ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä ja tutustuttaa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla. Se kurkkii menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, mutta keskustelee ennen muuta suomalaisten nykyerakkojen kanssa. Ja kertoo heidän kiehtovat tarinansa. Haastattelijana Pertti Rautiainen.

Fantasiakirjallisuuden mestari J. R. Tolkienista keskustelemassa Juri Nummelin ja Pertti Rautiainen. Nummelin on kirjoittanut yhdessä Vesa Sisätön kanssa tietokirjan Tolkien – elämä ja teokset (Avain 2004). Kirjassa käsitellään muun muassa Tolkienin kirjallisia ja aatteellisia vaikutteita sekä suomen kielen ja Kalevalan vaikutusta Keski-Maan tarujen syntyyn. Kirja antaa tietoa myös Tolkienin muusta kaunokirjallisesta tuotannosta sekä hänen tieteellisestä työstään.

Hannu Salama teki kirjallisen läpimurtonsa vuonna 1964 neljännellä teoksellaan Juhannustanssit (Otava), jonka ristiriitainen vastaanotto johti kuuluisaan jumalanpilkkaoikeudenkäyntiin. Salama on tunnettu myös muun muassa kohuromaanistaan Siinä näkijä, missä tekijä (Otava 1972) sekä Finlandia-sarjastaan. 83-vuotias kirjailija jaksaa kapinoida vieläkin: tänä vuonna ilmestyneessä uutuusteoksessa Läheltä pitäen, kaukaa käyden (Otava) Salaman alter ego Harri Salminen purkaa mieltään kirjeissä, joissa tiukan käsittelyn saavat niin yltäkylläisyys, joukkotuho ja kapitalismi kuin sotavammasukupolven lapsuus. Kirjan teemoista sekä Salamasta ja tämän tuotannosta laajemminkin keskustelevat monitaiteilija Aapo Kukko ja Salama-tutkija Milla Peltonen. Peltonen on julkaissut vuonna 2016 tietoteoksen Paperilla seisova perkele – Hannu Salaman elämä ja kirjat (Into).

Runeberg-palkitun Heikki Kännön kolmas romaani, tositapahtumiin perustuva hirtehishenkinen fantasiaromaani Runoilija. Eli miten veitsellä filosofoidaan (Sammakko 2020) on huikaiseva sukellus eurooppalaiseen kulttuurihistoriaan, filosofiaan ja pahuuden olemukseen. Teos jatkaa Kännön
kahden edellisen romaanin, Mehiläistien ja Sömnön tiellä. On Nietzscheä ja Steineriä, yliluonnollisia kokemuksia, on Wagner ja Bizet, oopperaa, murhamysteerejä, vihaa ja rakkautta. Kännöä jututtaa teoksen syntyhistoriasta Jarkko Korpua.

Puhujavieraana Tommi Parkko. Aila Meriluoto oli naiseuteen liittyvien roolipaineiden, tunteiden ja seksuaalisuuden avoin kuvaaja. Tammikuussa menehtyneen kirjailijan tuotantoon mahtuu koko sodanjälkeisen Suomen henkinen ilmasto. Harvemmin Meriluodon tuotantoon on kuitenkaan liitetty termiä tunnustuksellisuus. Tällä hetkellä tunnustuksellisuudesta puhutaan usein autofiktiona mutta aina 1960-luvulta asti amerikkalaisessa runouskeskustelussa tunnetaan termi confessional poetry eli tunnustuksellinen runous, jonka tunnetuimpia edustajia ovat Sylvia Plath, Anne Sexton ja Robert Lowell. Myös lavarunoudessa omaelämäkerrallisuus on vahvasti läsnä.