Oulun Muusajuhlat on Oulun seudun merkittävin kirjallinen kulttuuritapahtuma, jonka ohjelmatarjonnasta riittää valinnanvaraa kaikenikäisille sanataiteen ystäville.
18. Muusajuhlat järjestetään 10.–15.8.2021. Tapahtumat keskittyvät Oulun kaupunginkirjastoon ja Oulun kirjallisuuden talolle sekä ravintola Tubaan, mutta tapahtumia on myös muissa ravintoloissa, kirjastoissa ja Oulun lähikunnissa. Suurin osa tapahtumista on pääsymaksuttomia.
Festivaalin tuottaa Huutomerkki ry. Lisätietoja tuottaja Kari Miettunen, kari.ensio.miettunen@gmail.com, p. 050 363 9259
Viimeisimmät kuulumiset
Ohjelma 2020
Runolounas
Muusat laiturilla – Synnytyskertomuksia: Helteen havahduttamat
Juuri ilmestynyt Helteen havahduttamat (Arktinen banaani) on turkulaisen Hannu Kauppisen esikoisromaani nykyisyydestä ja hiukan tulevastakin samoihin aikoihin opiskelleiden, nyt jo keski- ikäisten miesten silmin. Yksi hakee yhteyttä murrosikäiseen tyttäreensä, toinen vaimoonsa ja kolmas itseensä. Epätavallisen kuumana kesänä miesten tiet vievät eri puolille Eurooppaa. Tapahtumien kulkuun liittyy myös kreikkalainen virkanainen, jonka askeleet hetkellisesti leikkaavat miesten teitä. Helteen havahduttamat on romaani 2000-luvun alkuvuosikymmenien Zeitgeistista – isoista asioista jotka vaikuttavat niin Suomen rajojen sisällä kuin globaalisti. Kemiläislähtöinen Kauppinen kuvailee romaanin olevan karhea rakkaudentunnustus Meri-Lapille, Perämerelle ja Helsingin Yliopiston Pohjalaiselle Osakunnalle. Kauppista jututtaa Samuli Knuuti.
Muusat laiturilla – Synnytyskertomuksia: Buddhan hipaisu
Tietokirjailija Monika Luukkonen jakaa teoksessaan Buddhan hipaisu – harjoituksia hereilläoloon (Atena 2019) oivalluksiaan meditaation ja läsnäolon voimasta ja kertoo nyt, mistä sai inspiraation kirjan kirjoittamiseen. Luukkonen on aiemmin kirjoittanut muun muassa suomalaista elämäntyyliä esitteleviä teoksia Japanin kirjamarkkinoille. Luukkosta haastattelee Jyri-Jussi Rekinen.
Muusat laiturilla: kirjailijavierailu Heli Suutari
Millainen kirja syntyy, kun terapeutti maistaa omia lääkkeitään? Yksilö-ja pariterapeutti Heli Suutari kertoo kirjastaan Kaikki kääntyy hyväksi – 365 ajatusta itsensä auttamisesta (Atena 2019). Belgiassa asuva Heli Suutari työsti omaa uupumustaan kirjoittamalla. Kun käsi tarttui kynään, voimattomiinkin hetkiin alkoi löytyä lohtua läheltä – itseltä. Kirjan vahvoja teemoja ovat muutoksen pohtiminen, turhan murehtimisen, kontrolloinnin ja muiden miellyttämisen lopettaminen. Alkuvuodesta kirja sai rinnalleen käytännön työkaluja sisältävän Kaikki kääntyy hyväksi Harjoituskirjan (Atena 2020). Heli Suutaria haastattelee psykologi (PsL) Terhi Mets.
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Voit rakastaa ketä haluat
Queer, pan, bi. Polyamorinen, monisuhteinen, avoimessa suhteessa. Tänä keväänä Suomessa on julkaistu useita eri kirjoja, jotka käsittelevät erilaisia parisuhdemuotoja ja useampaan kuin yhteen sukupuoleen suuntautuvaa seksuaalista halua. Kevään normatiivisuuksia purkavaa kirjatarjontaa perkaavat kulttuuriantropologi, kirjailija Jenny Kangasvuo sekä aiheeseen perehtynyt FM Eeva Starck.
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Maailman parhaat kirjat
Vieraaksi saapuu kustannustoimittaja Samuli Knuuti, joka pohtii, mitkä ovat maailman parhaat kirjat kautta aikojen. Kirjallisuuden historia on johdettavissa peräti 2200-luvulle eaa. Enheduanna-nimiseen papittareen, jota pidetään ensimmäisenä nimeltä tunnettuna kirjailijana. Enheduannan ja nykypäivän väliin mahtuu yli 4 200 vuotta romaaneja, runoutta, näytelmiä; lukemattomia eri genrejä säeromaanista young adult -kirjallisuuteen, ritariromaanista chick litiin, faabelista satiiriin. Kysymys on siis mieletön, mutta Samuli Knuuti yrittää siihen vastata silti.
Muusat kirjallisuuden talossa – Miksi kirjoitan aforismeja: Eero Suvilehto
Aforismeista huokuu ajattelun syvyys, joka leikittelee kielellä ja avaa erilaisia näkökulmia; usein ne ovat poleemisia väitelauseita, jotka pakottavat lukijan pohtimaan omia näkemyksiään. Maria Anneli Moilasen vieraana kirjallisuuden dosentti, aforistikko ja runoilija Eero Suvilehto, joka on julkaissut lukuisia runo- ja aforismikirjoja vuosikymmenten saatossa. Suvilehto on myös kreikkalais-roomalaisen painin Pohjoismaiden mestari vuodelta 1972.
Muusat kirjallisuuden talossa – Puheenvuoro: Kaunokirjallisuuden ylikirjalliset arvot
Otsikon teemasta puhumassa tutkija Tomi Kiilakoski. Psykologia ja aivotutkimus ovat löytäneet kaunokirjallisuudesta monenlaisia ylikirjallisia arvoja, ja tiedeuutiset kertovat, miten kertomakirjallisuuden lukeminen tekee ihmisestä älykkäämmän, lystikkäämmän ja onnellisemman. Viime vuosikymmeninä pinnalla on ollut erityisesti empatia, jonka kirjallisuuteen ovat kytkeneet niin humanistit kuin neurotieteilijät.
Muusat kirjallisuuden talossa: Aution saaren kauhukirjat
Muusat kirjallisuuden talossa – Puheenvuoro: Pet Shop Boys
Runolounas
Muusat kirjastossa: Marko Kilpi
Marko Kilpi saapuu kertomaan tuotannostaan ja elämästään kirjailijana. Erityisesti realistisesta kerrontatyylistään tunnettu Marko Kilpi on elokuva-alallakin työskennellyt kuopiolainen vanhempi konstaapeli ja kansanedustaja, joka on noussut nopeasti suomalaisen rikoskirjallisuuden kärkikaartiin ja kahminut roppakaupalla palkintoja ja ehdokkuuksia. Kilven esikoisdekkari Jäätyneitä ruusuja (Nemo) julkaistiin syksyllä 2007. Kilpi kirjoittaa myös kansainvälistä mainettakin saanutta Undertaker-dekkarisarjaa. Haastattelijana Antti Leikas.
Muusat laiturilla – Synnytyskertomuksia: Nauhoitettava ennen käyttöä
Mikko Koirasen esikoisromaani Nauhoitettava ennen käyttöä (Myllylahti 2019) julkaistiin on perusankeaan kerrostalolähiöön sijoittuva hurja ja mieltä kutkuttava tarina aikamatkailusta, sen vaaroista ja omituisuuksista sekä siitä, mitä kaikkea aika voi meille tehdä. Kirja on suunnattu erityisesti nuorille lukijoille. Koiranen havahtui näet muutama vuosi sitten uutiseen etenkin nuorten poikien lukemattomuudesta. “Mietin, miten voisin vaikuttaa tähän poikien lukuinnonvähyyteen. Ajatus kirjasta ryhtyi kytemään ja tässä sitä ollaan”, hän kertoo.
Koirasta haastattelee Jukka Aalho.
Muusat kirjastossa: Essi Kummu
Kirjailijavieraana Essi Kummu, joka kertoo toukokuussa ilmestyneestä uutuuskirjastaan Loiste (Tammi). Romaani on kertomus sanomisen vaikeudesta ja kirjoista, niiden lukemisesta ja kirjoittamisesta, sekä kahden naisen rakkaudesta, jonka merkitys syntyy ja kuolee salaisuuden painosta. Essi Kummu aiemmin julkaissut viisi romaania ja kolme lastenkirjaa. Haastattelijana Jyri-Jussi Rekinen.
Muusat laiturilla – Synnytyskertomuksia: Hitler – Koko tarina
Juice: Jumala on
Oulun tuomiokirkon kryptan kesäkahvilassa pidettävässä runo- ja musiikkihetkessä muistetaan muusikko-runoilija Juice Leskistä, joka olisi eläessään täyttänyt tänä vuonna 70 vuotta. Noin puoli tuntia kestävässä tilaisuudessa Juicen runoja esittävät Paula Rosbacka, Elsi Salovaara ja Juha Vähäkangas, ja runoesitysten välissä Aapo Kukko (laulu) ja Kari Ensio Miettunen (ukulele) esittävät Juicen kappaleita omina versioinaan. Uskonto oli läsnä tavalla tai toisella usein mukana Juicen runoissa ja laululyriikoissa. Vuonna 1996 ilmestyneen runokirjansa hän nimesi yksinkertaisin sanoin: Jumala on. ”Tiedän kyllä, että Jeesus sovittaa synnit, mutta mielelläni ajattelisin, että Jumala on ne säveltänyt”.
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Katariina Vuori
Kirjailija Katariina Vuori esittelee juuri ilmestynyttä lastenkirjaansa Tarinataikurit (Lasten Keskus). Lapsen mielikuvitus on taito, jota kannattaa vaalia. Oppaan sanataide- ja luovuusharjoitukset innostavat tarinoimaan: joskus tarina pulppuaa lauluna, liikkeenä tai piirroksena: luovuus on ihanan arvaamatonta. Harjoitukset sopivat niin päiväkoteihin, kerhoihin kuin kouluihinkin, ja niitä voi käyttää sanataidetuokioissa, tunnetaitojen harjoittelussa tai vaikka metsäretkillä!
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Elämänkertaa kerrakseen
Antti Heikkinen on nilsiäläinen toimittaja ja kirjailija, jonka esikoisromaani Pihkatappi (WSOY) voitti vuoden 2014 Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon. Heikkinen on myös kirjoittanut elämäkerrat Kalle Päätalosta, Juice Leskisestä, Jaakko Teposta sekä Heikki Turusesta. Kaikkiin taiteilijoihin Heikkisellä on vahva tunnesuhde, minkä hän päästää myös näkyviin. Joitain lukijoita on häirinnyt esimerkiksi Heikkisen tapa tuoda oma elämä varsinaisen kuvattavan elämän rinnalle – esimerkiksi Heikki Turus -teos kertoi muun muassa kirjoittajan lapsen riemukkaasta syntymästä kirjoitustyön aikana. Heikkisen tapaa kirjoittaa ihmisistä voisi ehkä luonnehtia näin: mitä kuvattavasta tiedetään, mitä hänestä tulee mieleen, mitä omasta olosta tulee juuri nyt mieleen, mitähän muuta voisi tässä kohden kertoa. Heikkisen teoksista keskustelevat Maija Saviniemi ja Jukka Käräjäoja. (Antti Heikkisen paikallaolo peruttu sairastumisen takia.)
Ruumiillisia tarinoita – Cuentas corporales
”Ko mie rakastuin ensi kertaa – se se oliki hurja juttu!” Palma de Mallorca on muoniolainen flamenca, ihmisasianainen ja kirjailija Katri Rauanjoen hullutteleva alter ego. Ruumiillisia tarinoita – Cuentas corporales -monologinäytelmä syleilee naisen elämää kaikissa sen ihanissa ja vinoissa kohtaamisissa. Palma kertoo repivänhauskan kasvutarinansa burleskin, runon, tanssin ja lopulta flamencon keinoin. Kesto 90 min. Liput 10 € ovelta. Ei väliaikaa.
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Mistä syntyy hyvä dekkari?
Jännityskirjailija Marko Kilpi pohtii, mitkä ovat hyvän dekkarin ainekset. Dekkarien suosio perustuu suurelta osin siihen siihen, että niissä on selkeä tarina joka pitää otteessaan loppuun asti. Mutta miten valita oikeat henkilöhahmot ja kerrontatyyli, kuinka sekoittaa soppaan iloa, surua, kaikkea sopivassa suhteessa? Kilpi itse luottaa realistiseen ja visuaaliseen tyyliin. Myös jännite on erityisen tärkeä; suvantopaikkoja pitää olla, mutta lanka ei saa katketa. Näkevätkö jännityskirjailijat muuten väkivaltaisia unia, joista saavat ideoita tarinoihinsa? Haastattelijana Antti Leikas.
Muusaklubi
Illan aluksi Silja Kejonen kertoo ja lukee otteita keväällä ilmestyneestä kokoelmastaan Lähetä minulle ympyrä (Gummerus). Silja Kejosen runot ovat voimakkaan visuaalisia; eron, kommunikaation hankaluuden, yksinjäämisen pelon ja vanhemmuuden teemojen lomaan laukkaavat muun muassa Dallas-tv-sarjan Pamela ja Bobby. Kejosta jututtaa Matti A Kemi.
Merituulia Aalto esittää runoelman Matkakertomuksia aikuisille. Teos on runon muotoon punottu muistelma naisrakkaudesta, budjettimatkoista, jaetusta yksiöstä, kosketuksista ja rakastumisen vilpittömästä kiivaudesta. Teos yhdistää runoa ja äänimaisema, ja puhuu ennen kaikkea heille, jotka ovat joskus kaivanneet, olleet kaukana kotoa ja samalla kotona missä tahansa.
Klubin päätteeksi esiintyy duomuodossa Lehtojärven Hirvenpää, uuden ajan tango-orkesteri Suomen Lapista. Lavalla esiintyvät tällä kertaa yhtyeen perustajat, Väärä Raha -yhtyeestä tuttu Jaakko Laitinen sekä haitarivirtuoosi Harri Kuusijärvi. Kuusijärven progressiivisen iskelmällisiin sävellyksiin syvyyttä tuovat Laitisen todellisuuden perusteita tutkivat sanoitukset: käkkärämäntyjen ja arkisten aiheiden – kuten työ – kautta sukelletaan ekologisiin, metafyysisiin ja kosmologisiin mietteisiin ja avaruuden äärettömyyksiin. Yhtyeeseen kuuluvat myös kontrabasisti Sara Puljula ja rumpali Tuomas Timonen. Liput 9 € ovelta, ennakkoon 8 € (www.billetto.fi).
Antti Heikkisen illan esitys peruttu sairastumisen takia.
Runolounas
Muusat Kolossa – Johdatus: Minilukupiiri I
Jarkko Korpuan vetämän kaksoislukupiirin ensimmäisellä puoliskolla piiriläiset kertovat yleisölle lukukokemuksistaan, joita he ovat ammentaneet Matti Kangaskosken teoksesta Johdatus pimeään (Teos 2020). Kirja vie matkalle valosta pimeään, siis kohti todellisuutta. Johdatus pimeään on ajattelua pois ajattelusta, järjestämistä järjestämisen rajalle saakka. Sen tyyli vaihtelee aksiomaattisesta päättelystä proosaan ja runonkin keinoihin. Kangaskosken esikoiskokoelma Tältä sinusta nyt tuntuu (Teos 2012), oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Muusat Kolossa – Johdatus: Minilukupiiri II
Tällä kertaa Korpuan lukupiiriläiset ovat lukeneet Elisa Aaltosen toimittaman teoksen Johdatus eläinfilosofiaan (Gaudeamus 2013), joka tarjoaa kattavan katsauksen eläinfilosofian tunnetuimpiin kirjoituksiin ensimmäistä kertaa suomeksi. Kirjassa tarkastellaan esimerkiksi eläinten kärsimystä ja moraalista asemaa: onko eläinyksilöllä itsessään arvoa tai oikeuksia? Mukana on myös ympäristöpoliittisia teemoja sekä eläinten mieltä kartoittavaa eläintutkimusta.
Muusat kirjastossa: Katja Kettu
Tuotannostaan ja elämästään kirjailijana saapuu kertomaan murheen humoristina itseään pitävä Katja Kettu. Ketun viimeisin, Finlandia-ehdokkaanakin ollut romaani Rose on poissa (WSOY 2018) on jännityskirjan sykkeellä etenevä aistivoimainen rakkaus- ja mysteeritarina, joka sijoittuu kiehtovaan kontekstiin, suomalaissiirtolaisten ja ojibwe-intiaanien erityisiin siteisiin Pohjois-Amerikan reservaatissa. Kettu on kirjoittanut lukuisten romaanien lisäksi myös muun muassa näytelmiä, tietokirjoja, sarjakuva-albumin sekä tehnyt lyhytelokuvia. Haastattelijana Jyri-Jussi Rekinen.
Muusat laiturilla – Synnytyskertomuksia: Teidän edestänne annettu
Kakaravaaralla ennen ja nyt
Oululaisten taiteilijoiden Hanna Holopaisen ja Kaisu Heikkilän Artists’ studio Kakaravaara 41 järjestää kaikille avoimen kulttuurihäppeningin studion pihaan avautuvalla pop up -areenalla Tilaisuus kestää runsaan tunnin, jonka päätteeksi halukkaat voivat pistäytyä tutustumassa Holopaisen ja Heikkilän työhuoneeseen ja taidetilaan, ”Kakruun”. Rennossa tilaisuudessa tavoitellaan kakaravaaralaista henkeä. Millaista elo oli Vaaran kaupunginosassa silloin, kun kujilla kirmasivat käsityöläisten ja merimiesten kakarat? Millaiselta paikka tuntuu tämän päivän vaaralaisista? Keitä he ovat, mitä he tekevät? Entä miten Kakaravaara näyttäytyy ja kuuluu taiteen kentällä? Paikan henkeä etsitään paneelikeskustelussa, johon osallistuu uusia ja vanhoja kakaravaaralaisia kokemuksineen, odotuksineen ja muistoineen. Jutustelua kuljettelevat kulttuurintutkija Satu Koho ja Hanna Holopainen. Panelistit ja mahdolliset esiintyjät ilmoitetaan myöhemmin. Tapahtuma striimataan laajemmalle yleisölle, ja sateen sattuessa se järjestetään sisätiloissa. Tapahtuma on ensimmäinen osa Artists’ studio Kakaravaara 41:n emännöimää paikkasidonnaista tapahtumasarjaa.
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Kerronnallinen tietokirjallisuus
Jarkko Korpua ja Matti A. Kemi pohtivat faktan ja fiktion rajamaastossa kerronnallisen tietokirjallisuuden käsitettä. Kertomuksellisuus tarkoittaa ensinnäkin, että ”totuus” on suhteellista, ja toiseksi, että myös historiantutkimus on kaunokirjallisuuden tapaan narratiivista. Esimerkiksi tutkimusmatkakuvaukset vaikuttivat modernin romaanin kehitykseen jo 1700-luvulla, kun dokumenttien kaukaiset miljööt inspiroivat romaanikirjailijoita paikkavalinnoissa ja ympäristön kuvauksessa. Lähtökohtinaan keskustelijoilla on Patrik Svenssonin teos Ankeriaan testamentti (Tammi 2020) sekä Emmanuel Carrerèn romaani The Kingdom (2017). Ensin mainittu on tarina kirjailijasta ja hänen isästään sekä heidät yhdistäneestä mystisestä kalasta. Teoksesta on sanottu, että se on kerronnallista tietokirjallisuutta parhaimmillaan. Carrère puolestaan tulkitsee Uuden testamentin uudestaan proosaa, esseetä, tietoa ja historiaa vapaasti sekoittava teoksessaan. Kirjaa on pidetty rienaavanakin: Carrère vertaa muun muassa Paavalia tieteiskirjailija Philip K. Dickiin ja kirkollisia auktoriteetteja bolševikkeihin.
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Poika joka luki Paavo Haavikkoa
Toimittaja Matti A. Kemin vieraana kirjailija Tommi Melender, jonka odotettu esseekokoelma Poika joka luki Paavo Haavikkoa (WSOY) ilmestyi aiemmin tänä vuonna. Melender pohtii esseissään, miksi omaa maailmankuvaa on hyvä epäillä ja kyseenalaistaa ja kertoo muun muassa kirjavihastaan. Hän myös suomii taipumistaan tehdä poliittisia ratkaisuja esteettisin perustein, kertoo suhteestaan uskontoon ja uskonnollisuuteen sekä väittää, ettei tieteellistä maailmankuvaa ole olemassa, ainoastaan tieteellisiä faktoja. Melender on julkaissut useita teoksia, ja hänen tuotannossaan on vahvoja vaikutteita ranskalaisesta kirjallisuudesta. Aikansa ilmiöitä Melender käsittelee uteliaana mutta etäältä, satiirisinkin keinoin. Hänen romaaninsa Ranskalainen ystävä oli vuoden 2009 Finlandia-palkintoehdokas.
Muusaklubi
Klubin aluksi muusikko-runoilija ja kirjailija Jukka Tervo esittää vastikään ilmestyneeseen kokoomateokseensa Runot 1995-2017 (Bod 2019) perustuen Kaksikymmentä runoa yhdestä ukosta sekä kolme laulua tavallisesta rakkaudesta.
Hailuotolainen kirjailija Uolevi Haapala muusikkoystävineen tulkitsee Bob Dylanin ja Leonard Cohenin tekstejä runouden ja musiikin muotokeinoin.
Musiikkiesitysten kokoontuu Runolautakunta. Yleisö ja runolautakunnan jäsenet saavat kuullakseen lausuntataiteellisesti esitettyjä runoja, jotka runolautakunta pisteyttää ja arvioi omien makumieltymystensä mukaisesti tietämättä etukäteen kenen tuotoksista on kyse. Lautakunnassa istuvat vakiokasvot Matti A. Kemi ja Jarkko Korpua sekä tämänkertaisena yllätysvieraana Markus Leikola. Runot lausuu Aapo Kukko.
Kirjailijavieraaksi saapuu kirjailija, runoilija ja esseisti Tommi Melender, jonka tuore esseekokoelma on nimeltään Poika joka luki Paavo Haavikkoa (WSOY). Teoksen nimestä insproituneena Matti A. Kemi kyselee Melenderiltä tämän suhteesta Paavo Haavikon kiistanalaiseen hahmoon, joka eli yhtä lailla taloudesta kuin kirjallisuudesta. Nimiesseessään Melender muun muassa kuvailee omia löytöhetkiään ja -retkiään Paavo Haavikon tuotantoon, ja muisteloihin mahtuu myös itseironinen kuvaus nuoresta Melenderistä, joka matki kylän raitilla kävellessään kirjailijaidolinsa kansilieveilmettä.
Pale Varjele on räppi- ja spoken word -artisti, jonka sanoitukset liikkuvat elämänjanon, ahdistuksen ja riittämisen ympärillä. Pale Varjele on se outo ja kohtelias naapurisi, joka huhuilee öisin tähdille ikkunasta ja päivisin poliisille postilaatikosta. Tuo ihmeellistäkin ihmeellisettömämpi runoilija jakaa toivontäyteiset oivalluksensa elämänahdistuksen keskeltä, vierestä, läpi ja aina ytimeen asti.
Illan päätteeksi esiintyy Katja Kettu (laulu, lukeminen ja voimistelu), jota säestävät ennakkotiedoista poiketen kitaristi Heikki Ruokangas ja haitaristi Anne-Mari Kanniainen. Katja Kettu tunnetaan kirjailijana, mutta hän on toiminut pitkään myös musiikin parissa. Luvassa multi-instrumentaalista & poikkitaiteellista improvisaatiohässäkkää!
Runolounas
Muusat kirjastossa: Alivaltiosihteeri
Kirjailijavieraana Alivaltiosihteeri, suvereenisti eri aloja omalla Alivaltiosihteeri-tyylillään hallitseva huumoriryhmä, joka tehnyt sketsiohjelmia niin radioon kuin televisioonkin. Sen jäsenet Simo Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka ovat tuttuja myös sarjakuvalehdistä, levyiltä ja konserttilavoilta. Alivaltiosihteeri julkaisi vuonna 1996 ensimmäisen Alivaltiosihteeri-kirjan Virallinen kirja (Otava). Siitä lähtien ryhmä on julkaissut uuden kirjan vuosittain.
Muusat laiturilla – Puheenvuoro: Donner ja Linkola – suomalaisen älymystön pihtipielet
Kirjallisuuden dosentti, runoilija Kari Sallamaa esittelee puheenvuorossaan ajatuksiaan suomalaisesta sivistyneistöstä lähtökohtinaan sen kaksi hiljan poistunutta portaalihahmoa: Jörn Donner ja Pentti Linkola. Nykyinen ultraindividualismi kuvittelee heidän olleen jotenkin ainutlaatuisia. Tosiasiassa he edustavat tyylipuhtaasti yhteiskuntakerrostumaansa – Donner ruotsinkielistä ja Linkola fennomaanista sivistyneistösiipeä. Molemmat olivat paremmista piireistä, Donner aatelismies, tosin ns. keisarin aatelistoa, Linkola pappissukua molemmilta vanhemmiltaan. Tällainen henkilö saa toisen lähtökohdan kuin joku tavallinen Moilanen. Myytti esimerkiksi uskottelee, että Linkola eli jotenkin alkuperäisesti erämaassa, vaikka asui Sääksmäellä, suomalaisen kulttuurin pyhässä Jerusalemissa: hän eli kiinteässä yhteydessä kulttuuripiireihin toimittaen kuhaa Helsingin herrojen pöytään, toivottoman viivytystaistelun Mottiin ja eturintaman Palaceen. Hän ei ollut mikään Käkriäinen, vaan kiinteä osa establishmentia, eikä tätä osaa otettu häneltä pois.
Muusat laiturilla – Synnytyskertomuksia: Valkoisessa takissa olen lähinnä mies
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Kuoleman usvaa ja pimeyttä
Alivaltiosihteeri: 30 vuotta sikavirallisena!
Radio-ohjelmansa 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Alivaltiosihteeri iskee virallisemmin kuin miljoona volttia!
Simo Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka esittävät silmälasit päässä naurettavimmat sketsinsä ja iskevimmät palindrominsa jäykemmin kuin koskaan aikaisemmin!
30 vuotta sikavirallisena! -showssa on tarjolla mm. hupailut “Viikon luontoääni: muutosvastarinta”, “Iskuvinkkejä meneville miehille” ja “Keletapit”.
HUOMIO! Alivaltiosihteerin esityksellä on huumoritakuu: jos esitys ei ole hauska, se ei naurata!”
Huom: show alkaa kello 19. Kesto 60 min. Liput 12 € ovelta, ennakkoon 11 € Billettosta.
Muusat laiturilla – Kirjallisuuskeskustelu: Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa
Huhtikuussa julkaistu Tiina Mahlamäen ja Nina Kokkisen toimittama Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa (Vastapaino) on ensimmäinen kattava tietokirja, joka esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen esoteeriset ja okkulttiset liikkeet ja virtaukset asiallisesti ja yleistajuisesti. Teos käsittelee niin spiritualismia, vapaamuurariutta, teosofiaa, antroposofiaa kuin ruusuristiläisyyttä. Lisäksi teoksessa tarkastellaan esoteerisuuden ja okkultismin kytköstä kuvataiteeseen, kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin; esoteerisuus ei näet suinkaan asetu omituisten marginaalien kulttuurisille laitamille, vaan kietoutuu monisyisesti muun muassa tieteen, taiteen ja politiikan alueisiin. Kirjasta ja sen aiheista keskustelevat Marko Kauppinen ja Pekka Peni.
Oot kaikki mulle
Tunnelmoimassa ammattilaismuusikot Päivi Heikura (laulu, piano) ja Jani-Petteri Hägg (kitara, saksofoni, laulu). Heikura on säveltänyt konsertin laulut tunnettujen suomalaisten runoilijoiden lyriikoihin, joita ovat muun muassa Saima Harmaja, Katri Vala, Eino Leino, L. Onerva, Anna-Leena Härkönen, Uuno Kailas ja Aale Tynni. Kesto 60 min. Liput 6 € ovelta.
Kirjoituskurssi: Kerro runolla
KLO 10-14 KIRJOITUSKURSSI: KERRO RUNOLLA
Jos runon ilmaisukeinot tuntuvat sinusta joskus hankalilta, helpotusta tilanteeseen tuo Tommi Parkon kaksipäiväinen intensiivikurssi. Kurssilla perehdytään tiiviiseen ilmaisuun ja erilaisiin runolla kertomisen keinoihin, kuten analogisuuteen, simultaanisuuteen ja assosiatiivisuuteen.
Aika ja paikka: la–su 15.-16.8 klo 10.00-14.00. Kurssi järjestetään etäopetuksena verkkoluokassa. Osoite lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla. Opetusta ei tallenneta.
Kohderyhmä: kaikki runon kirjoittamisesta kiinnostuneet.
Kouluttaja: Tommi Parkko. Parkko on useita runokokoelmia ja tietokirjoja julkaissut runoilija, luovan
kirjoittamisen opettaja ja käännösrunoutta julkaisevan kustantamon vetäjä.
Sisältö: runo kertoo merkityksellisiä asioita, mutta ne eivät tavallisesti jäsenny perinteisten juonitarinoiden muotoon. Runossa käytetään usein analogisuutta, simultaanisuutta ja assosiatiivisuutta. Analogisuus runossa tarkoittaa asioiden rinnastamista – runo voi kertoa siirtämällä kokijan tunteet vaikkapa ympäristöön.
Simultaanisuus purkaa juonitarinan lineaarisuutta ja assosiatiivisuus puolestaan tarkoittaa mieleenjohtumia: yhdestä asiasta tulee mieleen toinen, ja tämän mielikuvaketjun avulla runo kertoo jostain merkityksellisestä.
Hinta: 20 €, laskutus kurssin jälkeen
Ilmoittautuminen: 24.7. mennessä, ilmoittautumisohjeet löytyvät linkistä:
www.ppkyo.fi/fi/kirjoituskurssi-kerro-runolla/
Kurssin järjestävät Huutomerkki ry ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto.
Muusat Kolossa – Kirjallisuuskeskustelu: Dekadenssi 2020
Toistasataa vuotta sitten pahasta versoivat kauniimmat kukat, vampyyrit ja kohtalokkaat naiset saalistivat viattomia ja muotokuvat vanhenivat liian kauniiden puolesta. Nykyään kaikki on nähty ja mikä vain on sallittua – vai onko? Mitä annettavaa dekadenssilla, hienostuneella rappiolla, voi olla nykypäivänä? Keskustelemassa Artemis Kelosaari ja Pertti Rautiainen.
Muusat Kolossa – Synnytyskertomuksia: Erakot
Tietokirjailija Milla Peltonen kertoo uutuusteoksestaan Erakot (Into 2020). Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen – tai ainakaan niinkuin yksioikoiset käsityksemme heistä. Teos kertoo yhteiskunnan ”ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä ja tutustuttaa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla. Se kurkkii menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, mutta keskustelee ennen muuta suomalaisten nykyerakkojen kanssa. Ja kertoo heidän kiehtovat tarinansa. Haastattelijana Pertti Rautiainen.
Pehmolukukoiratapahtuma yli 3-vuotiaille
Muusat Kolossa – Kirjallisuuskeskustelu: J. R. R. Tolkien
Fantasiakirjallisuuden mestari J. R. Tolkienista keskustelemassa Juri Nummelin ja Pertti Rautiainen. Nummelin on kirjoittanut yhdessä Vesa Sisätön kanssa tietokirjan Tolkien – elämä ja teokset (Avain 2004). Kirjassa käsitellään muun muassa Tolkienin kirjallisia ja aatteellisia vaikutteita sekä suomen kielen ja Kalevalan vaikutusta Keski-Maan tarujen syntyyn. Kirja antaa tietoa myös Tolkienin muusta kaunokirjallisesta tuotannosta sekä hänen tieteellisestä työstään.
Muusat laiturilla – Pienoispaneeli: Hannu Salama
Hannu Salama teki kirjallisen läpimurtonsa vuonna 1964 neljännellä teoksellaan Juhannustanssit (Otava), jonka ristiriitainen vastaanotto johti kuuluisaan jumalanpilkkaoikeudenkäyntiin. Salama on tunnettu myös muun muassa kohuromaanistaan Siinä näkijä, missä tekijä (Otava 1972) sekä Finlandia-sarjastaan. 83-vuotias kirjailija jaksaa kapinoida vieläkin: tänä vuonna ilmestyneessä uutuusteoksessa Läheltä pitäen, kaukaa käyden (Otava) Salaman alter ego Harri Salminen purkaa mieltään kirjeissä, joissa tiukan käsittelyn saavat niin yltäkylläisyys, joukkotuho ja kapitalismi kuin sotavammasukupolven lapsuus. Kirjan teemoista sekä Salamasta ja tämän tuotannosta laajemminkin keskustelevat monitaiteilija Aapo Kukko ja Salama-tutkija Milla Peltonen. Peltonen on julkaissut vuonna 2016 tietoteoksen Paperilla seisova perkele – Hannu Salaman elämä ja kirjat (Into).
Muusat laiturilla – Synnytyskertomuksia: Runoilija
Runeberg-palkitun Heikki Kännön kolmas romaani, tositapahtumiin perustuva hirtehishenkinen fantasiaromaani Runoilija. Eli miten veitsellä filosofoidaan (Sammakko 2020) on huikaiseva sukellus eurooppalaiseen kulttuurihistoriaan, filosofiaan ja pahuuden olemukseen. Teos jatkaa Kännön
kahden edellisen romaanin, Mehiläistien ja Sömnön tiellä. On Nietzscheä ja Steineriä, yliluonnollisia kokemuksia, on Wagner ja Bizet, oopperaa, murhamysteerejä, vihaa ja rakkautta. Kännöä jututtaa teoksen syntyhistoriasta Jarkko Korpua.
Muusat laiturilla – Puheenvuoro: Aila Meriluodon tunnustuksellisuudesta
Puhujavieraana Tommi Parkko. Aila Meriluoto oli naiseuteen liittyvien roolipaineiden, tunteiden ja seksuaalisuuden avoin kuvaaja. Tammikuussa menehtyneen kirjailijan tuotantoon mahtuu koko sodanjälkeisen Suomen henkinen ilmasto. Harvemmin Meriluodon tuotantoon on kuitenkaan liitetty termiä tunnustuksellisuus. Tällä hetkellä tunnustuksellisuudesta puhutaan usein autofiktiona mutta aina 1960-luvulta asti amerikkalaisessa runouskeskustelussa tunnetaan termi confessional poetry eli tunnustuksellinen runous, jonka tunnetuimpia edustajia ovat Sylvia Plath, Anne Sexton ja Robert Lowell. Myös lavarunoudessa omaelämäkerrallisuus on vahvasti läsnä.
Muusat laiturilla – Pienoispaneeli: Lavarunous ilmaisukeinona
Muusamatinea
Poikkitaiteellista ohjelmaa Helmen terassilla. Tarjolla olutjoogaa, sanoja ja burleskia!
Minna-Mari Jurvansuun vetämässä olutjoogassa kohtaavat nimensä mukaisesti olut ja jooga. Molemmat ovat vuosisatoja vanhoja terapiamuotoja kropalle ja mielelle, ja sopivat erinomaisesti yhteen. Olutjoogassa oluen juomisen ilo ja joogan tuoma mielenrauha täydentävät toisiaan luoden energisoivan elämyksen.
Runolautakunta. Yleisö ja runolautakunnan jäsenet saavat kuullakseen lausuntataiteellisesti esitettyjä oululaisten kunnallispoliitikkojen kirjoittamia runoja. jotka runolautakunta pisteyttää ja arvioi omien makumieltymystensä mukaisesti tietämättä etukäteen kenen tuotoksista on kyse. Lautakunnassa istuvat vakiokasvot Matti A. Kemi ja Jarkko Korpua sekä vielä nimeämätön yllätysvieras.
Jörkka-tuokio. Ajatuksiaan tammikuussa menehtyneestä Jörn Donnerista vaihtavat kirjallisuuden dosentti Kari Sallamaa ja kulttuuritoimittaja Matti A. Kemi. Kemi mm. pohtii Donnerin historiakäsityksiä ja -tulkintoja tämän dokumenttien ja elokuvien kautta. Jörn Donner oli suomalainen kirjailija, elokuvaohjaaja, poliitikko ja diplomaatti.
Multitaiteellinen vahtimestari Tommi Saha esittää Jörn Donnerin tuotantoa kehittämänsä tuplarunouden keinoin
Burleskitaiteilja Director´s Kat tanssii kukkimisen ja lakastumisen kiertokulun tanssia, kuoleman charlestonia, koston burleskia. Kukkimisen aika on lyhyt, joten tule rohkeasti matkalle läpi kissankellojen, marunoiden ja kurjenmiekkojen peittämän haudan!
Huom! K-18
Muusaklubi
Illan aluksi julkistetaan Muusa-kirjoituskilpailun voittajat ja esitellään kilpailun päätuomari Alpo Suhosen mietteet voittajateksteistä.
Artemis Kelosaari esittää teoksensa Miesrakkaus ja kuolema. Lavarunoutta ja burleskia yhdistävä yhden miehen show tutkii intohimon vaikeutta. Intohimon, joka ei mahdu järkevyyden ja terveyden vaatimuksiin – heteronormista puhumattakaan. Verta ja glitteriä säästelemättä.
Hanna Rentola tuo klubille yhden naisen karnevalistisen hybridishown, jossa hän esittää otteita esikoisromaanistaan Heinäkuu (Pesä Kustannus 2019) sekä making of -materiaalia romaanin kirjoittamisen prosessista mm. räpin keinoin. Rentola paljastaa, kuinka valjastetaan sopimattomiin mittakaavoihin paisunut telkkarin katsominen tai vadelmavarkaus kaunokirjallisuudeksi.
Juho Kuusi esittää runojaan. Juho Kuusi on Helsingissä majaileva lavarunoilija, räppäri, suunsoittaja, muusikko, veli, eno, toveri, ystävä ja ihminen, jonka runot ovat usein kantaaottavia ja sisältävät kosolti mustaa huumoria. Taannoin Kuusi esiintyi Talent Suomi -ohjelmassa hurmaten tuomariston pysäyttävällä esityksellään.
Tommi Lindellin musiikillisen esityksen otsikkona on Runomatka Eurooppaan. Syntikka-alkemisti, suomalaisen musiikin todellinen monitoimikone ja television Hotelli Sointu -viihdeohjelmastakin tuttu Tommi Lindell esittää kirjoittamiaan Eurooppa-aiheisia runoja sähköisen äänimaisemoinnin säestyksellä. Matkan varrella vietetään muun muassa päivä Prahassa ja Tukholmassa, pistäydytään Dublinin blinikekkereissä ja tutustutaan Berliinin gerbiilivakoojaan.
Illan aikana runoilija Kaisa Halmkrona tekee halukkaista runomuotokuvia!
Liput 9 € ovelta, ennakkoon 8 € (www.billetto.fi).
Kerro runolla -kirjoittajakurssi
Muusat huoltoasemalla: Rosa Liksom & Heikki Kännö
Kirjailijat Rosa Liksom ja Heikki Kännö saapuvat kertomaan kirjoistaan ja elämästään. Finlandia-palkittu Rosa Liksom on kirjallisuutemme merkittävä uudistaja ja kansainvälisesti menestyneimpiä nykykirjailijoitamme, jonka teoksia on käännetty lähes kahdelle kymmenelle eri kielelle. Romaanien ja novellikokoelmien lisäksi monipuolinen taiteilija on tehnyt sarjakuvia ja lastenkirjoja. Liksomilla on fantastinen kyky ottaa omaperäisesti haltuunsa eri lajityyppejä. Hänen viimeisin teoksensa Everstinna (Like 2017) on hullun rakkauden, äärimmäisten aatteiden ja Suomen historian vihan ja koston vuosien verevä veisu. Kolme kirjaa lyhyen ajan sisällä julkaissut Heikki Kännö on kertonut haluavansa koetella fiktion ja faktan totuttuja rajanvetoja kaunokirjallisuuden sisällä ja kokeilla, kuinka hullun tarinan voi kirjoittaa niin, että se menee lukijaan täydestä. Kännön tuorein, aiemmin tänä vuonna ilmestynyt järkälemäinen teos on nimeltään Runoilija. Eli miten veitsellä filosofoidaan (Sammakko), ja sitä edellinen romaani Sömnö (sammakko 2018) sai Runeberg-palkinnon. Kännön mielikuvitukselliset, genrejä yhdistelevät romaanit ovat nostaneet hänet kotimaamme eturivin kertojien joukkoon.
Kirjallisuuskeskustelu: Uskonto ja maailmanpolitiikka
Heikki Pesosen, Tuula Sakaranahon ja Sini Paukkusen toimittamassa teoksessa Uskonto ja maailmanpolitiikka (Gaudeamus 2019) tarkastellaan uskontoa yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävänä tekijä kaikkialla maailmassa. Maailmanpolitiikkaa on mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia. Kun Yhdysvaltain ja Venäjän päämiehet ottavat mittaa toisistaan, vastakkain ovat paitsi maailman suurimpien ydinasevaltojen, myös itseään maailman kristittyjen ja konservatiivisten arvojen puolustajana pitävien kansakuntien johtohahmot. Aihetta on käsitellyt myös pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa teoksissaan 10 käskyä kirkolle (Into 2014) sekä Ilmestyskirja (Into 2017), joka kertoo, mitä ajatuksia teos hänessä herättää. Haastattelijana Katri Rauanjoki.
Synnytyskertomuksia: Kaimahaltia
Pitkän uran erityisnuorten parissa tehnyt kirjailija Kaisa Halmkrona kertoo aiemmin tänä vuonna ilmestyneestä lastenkirjastaan Kaimahaltiat – riidellään sovintoon asti (Kustannus Mäntypuro). Kaimahaltia on kirjailijan luoma hahmo, tai oikeastaan aika suuri joukko satuolentoja, joiden tärkein tehtävä on johdatella ihmisiä tekemään hyviä tekoja ja ajattelemaan hyviä asioita. Keinot ovat lempeitä: ne kuiskivat korviimme hyvyyttä ja rakkautta, piirtelevät taivaalle sydämen muotoisia pilviä ja asettelevat arkisille poluillemme sydämen muotoisia kiviä, jotta emme unohtaisi hyvyyttä vastoinkäymistemme keskellä. Halmkrona on työskennellyt myös päivähoitajana ja neuropsykiatrisena valmentajana. Kuvituksen teokseen on tehnyt Pia Ronkainen-Pelkonen. Kirjan syntyhistoriasta tekijää jututtaa Heidi Haataja.
Synnytyskertomuksia: Solvaajat
Petri Laukka kertoo tänä vuonna ilmestyneestä teoksesta Solvaajat – herjaamisen hävytön historia (Into), jonka hän on kirjoittanut yhdessä yhdessä Ari Turusen kanssa. Solvaaminen ja perättömien väitteiden levitys ovat viime vuosina yleistyneet rajusti, mutta ilmiö on kuitenkin yhtä vanha kuin ihminenkin. Kirjan herkulliset tarinat kertovat historian hurjimmista herjaajista ja panettelijoista, ja esiin pääsevät politiikan, uskonnon, urheilun ja kulttuurin kauheimmat räyhääjät. Esimerkiksi Martti Luther, Urho Kekkonen tai vaikkapa Muhammad Ali tunnetaan saavutuksistaan, mutta heidän välineenään on usein ollut panettelu. Kirjassa hahmotellaan myös räyhääjille tyypillisiä luonteenpiirteitä ja kerrotaan, mistä aineksista vihapuhe syntyy.
Palopuheenvuoro: Käännösrunouden välttämättömyydestä
Käännösrunous on tärkeä osa runoutta, sillä sitä kautta muulla kielellä kirjoitetun runouden muodot ja tavoitteet tulevat suomalaisten runoilijoiden ja lukijoiden ulottuville. Käännösrunoutta julkaistaan kuitenkin kotimaaassamme vain vähän. Etenkään suuret kustantajat eivät ole käännösrunoutta juuri tuoneet esille viime vuosikymmeninä. Käännösrunous tarvitsee puolustajia ja palopuheita. Tommi Parkko tarjoilee nyt yhden sellaisen.
Pienvittuilijan puheenvuoro: Jarmo Stoor
Jarmo Stoor on lukuisia teoksia julkaissut kirjailija ja kulttuurin monitoimimies sekä maailmanmestaruustason kädenvääntäjä, joka pitää kesäisin kahvilaa Tähtitornissa. Hän kirjoittaa myös yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa Pienvittuilija-blogia. Stoor kertoo, mille ja millä tavoin hän vittuilee teksteissään, ja reflektoi myös vittuiluaan Esa Saarisen ja M. A. Nummisen vuonna 1981 ilmestyneeseen teokseen Terässinfonia (Weilin&Göös). Saarisen mukaan kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille, ja koska vittuilu kuului inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Kirja esitteleekin vittuilun peruslauseet, jotka ovat muodoltaan kuin logiikan oppikirjasta, ja niiden kohteina ovat rock, nainen, kulttuuri ja politiikka. Onko Stoorin vittuilun teoreettisessa viitekehyksessä mitään samankaltaisuutta Saarisen ja Nummisen kanssa, ja ovatko kohteet edes osittain samoja vai jotain ihan muuta? Stooria haastattelee Matti A. Kemi.
Monologi: Mummoni oli teräskuula
Pertti Rautiainen esittää itse kirjoittamansa yksinpuhelun. Mummoni on teräskuula on tosipohjainen, huvittava ja liikuttavakin pienoispuhuelma John Irvingin hengessä tapahtuma-alttiista ja sanavalmiista mummosta Savon sydänmailta, Immeisten Kiuruveeltä. Maailman meno näytti hyvin erilaiselta pettuleipää syöneen ja hädin tuskin kiertokoulun käyneen aikalaiseläjän silmin!
Tähtitornin lukupiiri: Elämän tarkoitus
Jarkko Korpuan minilukupiiri on lukenut teoksen Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elävä (Gummerus 2020) ja jakaa lukukokemuksiaan yleisölle. Teoksen on kirjoittanut filosofi, tietokirjailija ja tutkija Frank Martela, joka pohtii muun muassa seuraavia kysymyksiä: miten yhdistää merkityksellisyyden kaipuu tieteelliseen maailmankuvaan, jossa elämällä ei ole erityistä tarkoitusta? Onko elämällä merkitystä ilman Jumalaa tai muuta yliluonnollista lähdettä? Miten omasta elämästä voi tehdä merkityksellisen? Martelan esittelee kysymyksen historialliset juuret ja osoittaa, kuinka kysymyksen näennäinen ratkaisemattomuus on seurausta tavastamme ymmärtää koko kysymys väärin.
Henkisten lajien mestaruuskisat
Jo klassikoksi muodostuneessa Henkisten lajien mestaruuskisoissa kilpaillaan kolmiottelussa, jossa lajeina ovat telepatia, telekinesia sekä teleportaatio. Oulun Henkiseksi Mestariksi kruunataan parhaiten ajatuksia lukenut sekä pisimmälle itseään sekä kilpailuesinettä mielensä voimalla siirtänyt kilpailija. Tule testaamaan salaiset astraalitaitosi maailmankaikkeuden ainoaan teletriathlon-kisaan!
Muusat alttarilla
KOLME LAULUA ELÄMÄSTÄ
Tilaisuuden aluksi Uolevi Haapala tarjoilee kolmen oman kappaleensa myötä luotolaisia sielunmaisemia Vilikinojan varrelta Ojakylään, unohtamatta Hailuotolautan tenhoa.
KIRJALLISUUSKESKUSTELU: ONKO EVANKELIUMI AINA POLIITTISTA?
Kirjailijavieraaksi saapuu pastori Kai Sadinmaa. Sadinmaa on tullut tunnetuksi paitsi yhteiskunnallisiin epäkohtiin pureutuvista aamuhartauksistaan radiokanavilla, myös muun muassa 10 käskyä kirkolle -teoksestaan (Into 2014), joka sisältää Lutherista peräisin olevaa kiistakirjoituksen henkeä sekä poliittisen retoriikan paatostakin. Sadinmaa on usein muistuttanut Jeesuksen olleen poliittinen toimija. Onko siis oikein ja autuaallista ajatella että evankeliumikin on luonteeltaan pohjimmiltaan polittiista? Hakkaisiko todellinen Jeesus kappaleiksi kirkkomme valtaa kumartavien herrojen tekopyhyyden ja teeskentelyn? Paljastaisiko hän, kuinka Suomen evankelis-luterilainen kirkko on yläluokan kirkko, ei köyhien ja halveksittujen ja päähänpotkittujen kirkko? Kaikki instituutiot tavoittelevat valtaa, laajentumista ja pysyvyyttä. Miksi kirkko olisi eri asia? Sadinmaata haastattelee kirkkoherra Timo Juntunen.
SARI KOKKONEN: RUNOJA
Sari Kokkonen Oulun seudun lausujat ry:stä esittää runot:
Hannu Mäkelä: Niin kuin sinulle, myös minulle
Aila Meriluoto: Lasimaalaus
Pertti Nieminen: Ei maailma parane parantamisesta
Aila Meriluoto: Jälkeenpäin
“Olkaa hilpeä, totiset ja runsaat, jotta tulisitte tattien kaltaisiksi” (Pertti Nieminen).
TariNoita: Kaksin käsin
Kaksin käsin on tanssillinen teatteriesitys elämästä, johon on tartuttu kaksin käsin. Tarinat on kerätty Tuiran palvelukeskuksen vanhuksilta, Tiernan koulun nuorilta sekä Kisakentän päiväkodin lapsilta. Esityksen ovat valmistaneet näyttelijä Annina Rokka, muusikko Mika Kolehmainen sekä tanssija Mia Lappalainen. Lämminhenkisen ja koskettavan esityksen tunnelmat vaihtuvat vinhaan kuten elämässäkin! Esityksen kudelmaan kuuluvat kysymykset: mitä kätesi ovat tehneet, koskettaneet ja tunteneet? Kesto 60 min. Liput 10 € ovelta, ennakkoon 9 € (www.billetto.fi).
Muusat finaalissa: Antennihipat
Illan aluksi Oulun Teatterin näyttelijä ja sanataide-improvisaattori Joose Mikkonen heittäytyy yleisön runollisille käsivarsille ja tekee ilmaan heitetyistä aiheista runoja pursottaakseen ne samantien ulos runosuolestaan!
Kaikille avoin juopporally-agility -kisa ei vaadi aiempaa kokemusta juopporallysta saati agilitysta. Osallistuja suorittaa monipuolisia tehtäviä sisältävän kilpailuradan, jossa onnistuminen vaatii fyysistä ja henkistä ketteryyttä sekä hyppysellisen huumorintajua. Laji sopii kaikille, ja kilpailu toteutetaan SjOJRAL:n (Suomen ja Oulun Juoppo-Rally-Agility-Liiton) hyväksymien sääntöjen mukaisesti .
Essi & Annikki viihteellä -orkesteri perustettiin kesällä 2019, koska mansikkamargarita. Yhtye tarjoilee musiikillis-performatiivista ohjelmaa hauskanpito ja pää edellä, ja arvostaa erityisesti menneiden vuosikymmenten kultaista perintöä ja hopea ei ole häpeä-tematiikkaa.
Jussi P niinku Pekka esittää kokeeellista aivofolkkia. Debyyttilevy Ihmeparantaa julkaistiin viime syksynä. Tällä keikalla muusikolla on mukanaan S.A.M.O, jonka vastuualueeseen kuuluvat efektit, pörinät, suhinat, noiset ja ambient-rytmit.
Illan ja samalla koko festivaalin päätteeksi esiintyy oululaisen marginaalimusiikin sitkeä pallinkarva ja kalsarirokin kiveksenkova sanansaattaja Lasane!
Illan aikana Oulun sarjakuvaseuran sarjakuvataiteilijat tekevät pyynnöstä ja pyytämättä karikatyyrejä yleisöstä ja Kaisa Halmkrona puolestaan runomuotokuvia kaikista, jotka haluavat nähdä itsensä runona!