Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilevat Riika Ruottinen ja Toni Rissanen.

Oululaisen kirjailijan Eero Pokelan omaelämäkerrallinen, tänä vuonna ilmestynyt teos Siipirikko (Minerva) kuvaa elämää sodan jälkeisessä Suomessa, jossa leipä on tiukassa. Pokela katsoo menneitä vuosikymmeniä tarkasti ja kaunistelematta. Pienen Eero-pojan alkutaival on eloonjäämistaistelua, mutta askel askeleelta hän pyristelee elämässä eteenpäin. Lukuisat ihmiset jättävät matkan varrella Eeroon jälkensä. Kirjailijan ote on lempeän humoristinen, ja tarina kirvoittaa lukijassa sekä ilon että liikutuksen kyyneleitä. Peräti 33 teosta julkaiseelle Pokelalle myönnettiin kirjailijaprofessorin arvonimi vuonna 2014. Pokela kertoo kirjansa tekemisestä ja taustoista Anu Uusikylän jututtamana.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

1950- ja 1960-luvulla Heinäpään kaupunginosassa Oulussa hevostallien suojissa varttui useita raviurheilun sankareita. Jorma Kontio, Heikki Korpi, Ilkka Korpi, Pekka Korpi ja Antti Teivainen ovat heistä tunnetuimpia. Nyt toimittaja ja tietokirjailija Erkki Hujanen on tehnyt heistä kirjan Heinäpään ravisankarit (Docendo), joka paljastaa, miten nuorukaiset nousivat pohjoisen raviurheilun huipuiksi ulkomaita myöten. Mitä he tekivät ja miten he toimivat, jotta pääsivät murtautumaan lajinsa kärkijoukkoon? Mikä heidän suhteensa on hevoseen, tuohon ainutlaatuiseen eläimeen, jota ravivalmentajan ja ohjastajan on käsiteltävä taiten? Kirjan syntyprosessista Hujasta haastattelee Katariina Vuori.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Samuli Knuuti on tehnyt pitkän uran kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannustoimittajana. Mitä esikoisromaanilta vaaditaan? Mitä hän itse tekisi, jos haluaisi kirjoittaa romaanin? Kokenut kustannustoimittaja tuo keskustelussa esille omia näkökulmiaan siihen, miten esikoisteoksen kustannuskynnys ylitetään ja kertoo vinkkinsä romaanin kirjoittamiseen sekä siihen, kannattaako edes haaveilla kirjailijaksi tulemisesta. Kokemuksiaan ja ajatuksiaan esikoiskirjan kirjoittamisesta esittää myös 20-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä kirjailija, kustantaja ja kustannustoimittaja Jarmo Stoor. Keskustelua johdattelee päätoimittaja Matti A. Kemi.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Lasten runolautakunnassa lapset arvioivat kotimaisia lastenrunoja. Lautakunnan jäsenet kertovat oman mielipiteensä ääneen lausutuista runoista ja antavat niille makunsa mukaiset pisteet. Tilaisuus sopii kaikenikäisille!

Paikka: Oulun kaupunginkirjaston lastenosasto.

Dokumentaarisen fantasian käsitettä avaavat Jarkko Korpua ja Matti A. Kemi. Keskustelua inspiroi Aleksanteri Kovalaisen viime vuonna ilmestynyt romaani Kansallinen herätys (Teos), jossa tekijä käsittelee viime vuosien pakolaisaallon synnyttämiä moraalisia kysymyksiä sekoittamalla todellisia tapahtumia ja henkilöitä fiktioon. Kirjailija on käyttänyt hyväkseen muun muassa tutkimuksia, sosiaalisen median keskusteluja ja oikeuden pöytäkirjoja. Kirjailijan kiteyttäessä aineistonsa kaunokirjalliseen muotoon on lopputuloksena hänen oman määritelmänsä mukaan dokumentaarinen fantasia.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Useat scifi-klassikot sijoittuvat 2000-luvun alkuvuosiin. Elämme siis scifin maailmassa! Kun katsomme ikkunasta ulos, emme kuitenkaan näe lentäviä autoja, ja viimeisin lomamatkakin suuntautui Kuuta lähemmäksi. Millaisena kuuluisat tieteiskirjailijat, kuten Arthur C. Clarke ja Philip K. Dick kuvasivat meidän nykyaikaamme kirjoissaan? Riemastuttavien ja pelottavienkin tulevaisuus- ja nykyisyyskuvitelmien äärellä keskustelevat tähtitieteilijä Pertti Rautiainen sekä kirjailijat Jenny Kangasvuo ja Mia Myllymäki.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme luonnostelee, miten seksuaalisuus ja kaupallisuus kietoutuvat yhteen toimeentulon pakon kanssa suomalaisessa nykykirjallisuudessa. Ylenpalttinen seksualisoituminen ja työelämän epävakaistuminen ovat markkinoituneen nykykulttuurimme ajankuvaa, ja kirjallisuus kommentoi niitä monin tavoin. Precarias a la deriva -kollektiivin pamflettiin viitaten: “Seksuaalisuuden ja kaupallisuuden yhdistävät ilmiöt ovat lisääntyneet, ja seksi sekä ihmisten kehot ovat muuttuneet entistä enemmän pääomaksi eli myytäväksi ja ostettavissa olevaksi kauppatavaraksi.“

Vieraana kirjailija Jaakko Markus Seppälä. Hän esittelee omakohtaisiin kokemuksiinsa nojaten, miksi nykypäiväisten elementtien sotkeminen historialliseen tai kuvitteelliseen tarinaan anakronismien avulla on paitsi erinomaisen hauskaa, myös omalla tavallaan hirveätä. Anakronismi tarkoittaa jonkin asian sijoittamista sille sopimattomaan aikakauteen, ja anakronismeja on käytetty usein tahallisestikin esimerkiksi komiikan luomiseen tai tapahtumien ajattomuuden korostamiseen. Seppälää ja esimerkiksi Shakespearea yhdistää se, että molempien tuotannossa esiintyy runsaasti anakronismeja. Seppälää jututtaa itsekin anakronismeja mielellään käyttävä näytelmäkirjailija Jussi Moilanen.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Nykykirjallisuutta väitetään usein vaikeaksi, mutta onko se oikeasti sitä? Millaista nautintoa ponnistelu voi lukijalle antaa? Kuinka paljon lukijalta voi vaatia? Kustannustoimittaja Samuli Knuuti puhuu vaikeina pidetyistä kirjailijoista Miki Liukkosesta Laura Lindstedtiin sekä David Foster Wallaceen ja pyrkii osoittamaan, että kaunokirjallisuus on aina yhtä aikaa paljon helpompaa ja vaativampaa kuin uskommekaan.

Antti Putkonen, Hilkka Haaga ja Jarno Mällinen kertovat, mitä kirjaa tai kirjoja he eivät missään nimessä ottaisi mukaansa autiolle saarelle.

Monitaiteilija Juha Penttinen lukee haastattelemansa pohjoispohjanmaalaisen, nimettömänä esiintyvän frontaalidementiaan sairastuneen miehen ajatelmia Pohjoismaista ja Lapista. Ravisteleva ja koskettava esitys kuvitetaan videoprojektiolla valkokankaalle. Musiikki: Jussi Väisänen, kuvitus ja teksti: Juha Penttinen.

Esityksen kesto 12 min.

Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilevat Nina Juustila ja Aapo Kukko.

Kirjailijavieraaksi saapuu Nina Honkanen, jonka äskettäin ilmestynyt kolmas romaani Pohjakosketus (Into) on menneestä nykyiseen ja takaisin liikkuva kuvaus parisuhdehelvetistä, mutta myös mustan huumorin ja elämänilon maustama selviytymistarina. Se ravistelee, mutta samalla lohduttaa ja kannustaa: koskaan ei ole liian myöhäistä lopettaa varomista, vaikka jää välillä pettäisikin. Honkasen aiempaan kirjalliseen tuotantoon kuuluvat muun muassa teokset Kaikkina niinä hetkinä (Sylva ry 2013), Joka kymmenes vuosi (WSOY 2005), Gladiaattori (WSOY 2002) ja Seitsemän ilon kyyneleet – Remu Aaltosen elämänfilosofiaa (Otava 1997).

Ari-Pekka Skarpin juuri ilmestynyt kirja Mielen laboratorio (Basam Books) esittelee mielen laboratoriona, jota jokainen ihminen voi itse tutkia. Teos antaa lukijalle tutkimusvälineet henkilökohtaiselle matkalle oman mielen syvyyksiin. Tietoisuustaidoista meditaation, mindfulnessin ja eri maailmankuvien näkökulmista keskustelemassa kirjailijan kanssa meditaatiotutkija Juha Lamminaho. Skarp on psykologi, työnohjaaja, psykoterapiakoulutettava ja teollisen johtamisen insinööri.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Levottomia unia on Edith Södergranin runoihin pohjautuva runo- ja musiikkiesitys. Södergranin runoja tulkitsee sanataiteilija Teija Anneli, ja runojen lomassa Kari J. Hartikainen säestäjineen tulkitsee muun muassa Oskar Merikannon sekä muiden säveltäjien tuotantoa.

Edith Södergran kuuluu niin kotimaisen kuin pohjoismaisenkin modernismin edelläkävijöihin. Hänen runoissaan toteutui Suomessa ensimmäistä kertaa moderni lyriikka: vapaa aihevalinta, yksilöllinen rytmi, voimakkaat ja yllättävät kuvat sekä avoin rakenne. Runoille on ominaista värikäs näynomaisuus ja assosiatiivinen kuvakieli. Södergran myös rakensi runoihinsa voimakkaan ja itseriittoisen lyyrisen minän, jonka myötä hän tunsi olevansa voitonriemuisen elämäntunteen julistaja. Elinaikanaan Södergran ei saanut kovinkaan paljon tunnustusta, mutta myöhemmin hänen runojaan on käännetty yli 40 kielelle ja niitä luetaan edelleen eri puolilla maailmaa.

Kotikonserttiin on vapaa pääsy niin kauan kuin tilaa riittää. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 10.8. mennessä sähköpostilla info@runonjalaulunduetto.fi.

Oululainen esikoiskirjailija Tommi Takkunen lukee otteita ja keskustelee kanssasi juuri ilmestyneestä teoksestaan Tulevaisuus kuuluu bingoemännille (Into). Kirja on tarinan voimaan luottava novellikokoelma ihmisistä muutosten vaikeasti ylitettävillä kynnyksillä. Kokoelman vähäeleisiin novelleihin on helppo astua sisään, mutta niistä ulospääseminen saattaa osoittautua lukijalle ns. kynnyskysymykseksi.

Miten kirjoittaa traagisimmasta mahdollisesta kokemuksesta, oman lapsen kuolemasta? Voiko kirjoittaminen tuoda lohtua? Arkea on kuitenkin elettävä, ja juuri arjen pienet yksityiskohdat tekevät näkyväksi surun moninaiset vaiheet. Teos kasvaa henkilökohtaisesta yleiseksi, suuria menetyksiä kokeneiden mielenmaisemaksi, jonka taustalla soi ikiaikainen Tuonelan tuutulaulujen perinne. Juuri ilmestynyt Tämänilmaiset (Aviador) on Anna Elina Isoaron kolmas runokokoelma. Isoaro toimii runoilijantyönsä lisäksi kirjallisuuden läänintaiteilijana Pirkanmaalla. Häntä haastattelee Katri Rauanjoki.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Viime vuonna edesmenneen sosiaalipsykologian professori Antti Eskolan teos Vanhuus (Vastapaino 2016) on harvinaisen suora ja positiivinen puheenvuoro vanhuuden merkityksellisyydestä, ja se esittelee vahvan näkökulman suomalaiseen vanhuuteen. Kirjassa tarkastellaan etenkin vanhusten henkilökohtaisia kokemuksia vanhenemisesta sekä heidän omia, itse rakentamiaan merkitysmaailmoja, jotka eivät välttämättä kaipaa nykyajan toistaan uudempia “erinomaisuuksia“. Kirjan teemoista ja merkityksellisestä vanhuudesta keskustelevat kokemusasiantuntija Ritu-Tuuli Alatalo ja vanhustyöntekijä Mervi Siljander. Keskustelua johdattelee Hannu Tarvas.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Iltapäivän runokavalkadissa runoilijat Heli Slunga ja Merituulia lukevat tekstejään kaikille avoimessa runotilaisuudessa. Jalo Seppänen esittää kitaroineen omia spoken word -henkisiä kappaleitaan.

Suomen väitetään siirtyneen yhtenäiskulttuurista muiden länsimaiden tavoin keskenään rinnakkaisten alakulttuurien todellisuuteen. Yhteinen kansallinen kertomus on hapertunut, mutta sen kaipuu ei. Tämä näkyy politiikassa, julkisessa keskustelussa, kirjallisuudessakin. Vaikka yhteinen sosiaalinen todellisuus rapautuu, ihmiset kaipaavat yhteisiä kokemuksia ja yhteistä tarinaa. Voidaanko sellaista kertoa? Dosentti Tomi Kiilakoski ja koko toisen maailmansodan jälkeisen ns. äijäkaanonin Veijo Merestä Spedeen kahlannut Aapo Kukko keskustelevat siitä, ovatko Suomessa kaikki yhteisistä piirteistä huolimatta erilaisia vai erilaisista piirteistä huolimatta samanlaisia.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Matti Nykäsen muistoa kunnioittava dokumenttiteatterimainen monologinäytelmä raottaa ovea Suomen legendaarisimman urheilijan mieleen. Näyttelijä Tatu Mönttisen kirjoittaman ja esittämän, Mattia käsittelevistä kirjoista ja tv-haastatteluista koostetun esityksen lähes kaikki repliikit ovat oikeasti sanottuja. Mönttinen rakentaa pala palalta inhimillisempää Mattia paljastamalla, mitä sanottavaa Nykäsellä on rakkaudesta, masennuksestaan, perheestään ja strippausurastaan, unohtamatta tietenkään mäkikotkan kuolemattomia lentäviä lauseita

Esityksen on ohjannut Seppo Honkonen, ja äänet on suunnitellut Juuso Voltti.

“Aivan kuin lavalla tapahtuisi jotain teatteria suurempaa – ensin ihmisen empivä kohtaaminen, sitten häneen syvällinen tutustuminen, lopulta hyvästijättö.” –Aamulehti

Esityksen kesto 1 h 50 min.

Liput ovelta 12 €, ennakkoon 11 € osoitteesta www.billetto.fi.

Klubin aluksi esiintyy Anna Elina Isoaro, jonka tuorein kokoelma Tämänilmaiset (Aviador) on juuri ilmestynyt. Kolme runoteosta julkaissut Isoaro on lavarunouden Suomen mestari vuodelta 2005, ja hänet tunnetaan vahvana esiintyjänä.

Jarkko Korpuan vetämässä minilukupiirissä Nick Caruson ja Dani Rabaitonin teoksen Piereskeleekö se? – kaikki eläinten suolikaasuista (Aula Co 2019) lukeneet piiriläiset avaavat lukukokemuksiaan yleisölle. Kirjan suosio osoittaa, että yleisö kaipaa palavasti lisää tietoa eläinten pieruista. Tieteellisesti täsmällinen ja kuvitettu opas kattaa 80 eläinlajin pierut.

Lukupiirin jälkeen Osuuskunta Puhuri esittää teoksesta kohtauksia lukuteatterin keinoin.

Kolmihenkinen elektro- ja suolikaasuorkesteri Flatonauts esittää rätisevän ja paukahtelevan musiikkiperformanssin.

Yksi maamme mieleenpainuvimmista estraditaiteilijoista on supersankaripainija Black Peider, jonka improvaatiospektaakkelissa kuullaan sielua, kasseja ja munasarjoja kouraisevaa testosteronista alkuhuutoa ja tahallista/tahatonta instrumenttien rikkomista. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä Black Peiderin musiikillinen ura on kestänyt jo kaksikymmentä vuotta!

Illan päättää ainutkertaisen paluun estradeille tekevä vaihtoehtorockyhtye Rastas. Vuosina 1994–98 toimineen yhtyeen muodostavat Katz (kitara, laulu), Mikko “Futu” Heikkinen (rummut) sekä Ari Eldon (basso, laulu). “Uudelleen kuoriutunut Rastas esittää ennenkuulumattoman helppoa kuunneltavaa -keikan“, luonnehtii Katz, ja jatkaa: “erityisesti Sinulle“.

Liput 7 € ovelta.

Pitäisikö nuorelta kieltää pornon katselu? Tekevätkö vaihdevuodet naisesta kuivalihaa? Vieläkö poika saa ja tyttö antaa? Ihminen tarvitsee kehdosta keinutuoliin hellyyttä, rakkautta ja positiivisia kokemuksia itsestään ja kehostaan. Kaikilla on oikeus seksuaalisuuteen iästä riippumatta, ja seksuaalisuus on yhtä itsestäänselvä osa-alue ihmisenä toteutumisessa kuin se, että meillä on nälkä, jano, uni ja tarve liikkua. Muun muassa näistä aiheista keskustelemassa ovat kirjailija ja seksuaalikasvattaja Nina Honkanen sekä mielenterveyshoitaja ja seksuaalikasvattaja Heidi Maria Huotari. Honkanen on julkaissut aiheesta tietokirjan Onnelliseksi – Seksuaalisuus läpi elämänkaaren, joka käsittelee ihmisen seksuaalisuutta eri näkökulmista koko elämänkaaren huomioon ottaen.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilevat Silja Kejonen ja Julian Owusu.

Pirjo Suvilehto ja Jyri-Jussi Rekinen keskustelevat feminiinistä kirjallisuudessa ja taiteessa. Naiskirjailijat eivät ole olleet historian saatossa itsestäänselvyys. Monet naiskirjailijat ja -taiteilijat ovat joutuneet raivaamaan tiensä läpi ennakkoluulojen ja konkreettisten vaarojen, esimerkkeinä Virginia Woolf, Edna O’Brien ja Minna Canth. Tämän ajan nainen pohtii omaa asemaansa tässä jatkumossa: ”Tätä olen lukenut, tätä olen kirjoittanut, tätä olen maalannut ja tätä olen tahtonut, vaan kaikkea ei saa”, sanoo Suvilehto. Puheenvuoronsa aikana Suvilehdon esittelemät muotokuvat perustuvat hänen Pariisissa pitämäänsä Naistenpäivän puheeseen.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Iltapäivän runokavalkadissa runoilijat Eeva Maria al-Khazaali, Armi Kotajärvi, Saaga Sees, Taipale, Veikko Autto ja Merja Leppiluoto lyyristävät yleisöä lukemalla omia tekstejään kaikille avoimessa runotilaisuudessa. Esitysten välissä ala- ja keskikuloisia kappaleitaan esittää kansainvälisestä mallinurastaan aikanaan tunnetuksi tullut Eetu Mikkola.

Kirjailija Ville-Juhani Sutinen paljastaa juuri ilmestyneen teoksensa Kääpiöistä kolosseihin (Into) syntyhistorian aina siemenen kylvöstä sen ensiparkaisuun. Teos kokoaa yhteen kummajaisina esiintyneiden kiehtovia elämäntarinoita Suomessa. Yleisön eteen tuotiin 1800-luvulta 1900-luvulle asti ihmisiä, joilla oli erilaisia fyysisiä erikoisuuksia tai sairauksia lyhytkasvuisuudesta raajarikkouteen ja liikalihavuudesta ylettömään karvankasvuun. Olivatko kummajaiset viihde-elämän tähtiä vai huvimaailman orjia? Haastattelijana filosofi Pekka Peni.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Paavo Rintalan kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Rintalan tuotantoon kuuluu näytelmiä, kuunnelmia ja romaaneja. Rintala pohtii kirjoissaan suuria perusasioita: totuutta, pyhyyttä, kauneutta. Ensimmäisissä kirjoissa korostuu uskonnollinen pohdiskelu. Rintalan tuotannosta ja sen merkityksestä keskustelemassa Aapo Kukko ja Antti Viitala.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Vieraana kansantaiteilija M. A. Numminen. Numminen on toiminut vuosikymmenten saatossa muun muassa laulajana, säveltäjänä, sanoittajana, kirjailijana, runoilijana, (pääasiassa sivuosien) näyttelijänä, tuottajana ja lyhytelokuvien ohjaajana. Nyt haastattelun keskiössä on taiteilijan kirjailijapersoona. Numminen on kirjoittanut toistakymmentä kaunokirjallista teosta, joista tunnetuimpia lienevät tosiokuvitteellinen romaani Baarien mies (Kirjayhtymä 1986) sekä Tango on intohimoni (Schildts 1998). Numminen on myös Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston kunniatohtori, ja pitää mielellään puheita, joiden aiheina ovat suomalainen tango ja sivistyksen merkitys. Bantu- ja eskimokieliä sekä tähtitiedettäkin opiskelleen Nummisen isä Paavo Numminen oli edistysmielistä osuustoimintaa edustaneen Osuusliike Oraksen toimitusjohtaja, ja eräs Nummisen nuoruuden musiikkikokoonpanoista oli nimeltään The Orgiastic Nalle Puh Big Band.

Mikä saa kirjailijan kirjoittamaan, kuvataiteilijan maalaamaan ja muusikon soittamaan, kun vähemmälläkin selviäisi? Taiteen ja luovuuden merkityksestä itseksitulemisen elontiellä puhumassa psykoanalyytikko Hannu Sikkilän jututtamana oululainen kirjailija, runoilija ja musiikkiterapeutti Jukka Tervo.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Edesmenneen yhtyeen Sentencedin kitaristi Sami Lopakan toinen, juuri ilmestynyt kirja Loka (Like) on karua kertomaa. Romaani kertoo siitä, millaisia arpia ja menneisyyden tahroja käytännössä jokainen aikuisikään ehtinyt kantaa mukanaan. Loka on tarina kuiluun tuijottavista miehistä, joista kukin käy omaa sotaansa maailmaa vastaan. Lopakan esikoisteos Marras (Like) ilmestyi vuonna 2014. Lopakka kertoo teoksestaan ja sen synnytystuskista Juha Sutelan jututtamana.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Propagandan historiasta keskustelevat kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutinen ja kasvatustieteiden ylioppilas Perttu Brännare. Sutinen on kirjoittanut yhdessä Silja Pitkäsen kanssa teoksen Propagandan historia (Into 2018), joka käsittelee manipulatiivista massavaikuttamista halki vuosisatojen. Teoksessa kirjoittajat käyvät läpi vetoavan tiedonvälityksen keinoja ja päämääriä muinaisesta Kiinasta Trumpin Yhdysvaltoihin ja pyramideista nettitrolleihin. Ville-Juhani Sutinen on julkaissut useita runokokoelmia ja esseeteoksia sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Klubin aluksi runosäälautakunta arvioi sääaiheisia runoja. Lautakunnassa istuvat vakiokasvoineen Matti A. Kemi ja Jarkko Korpua, tämänkertaisena vieraana M. A. Numminen. Säärunot vihmottaa yleisön ylle aina aurinkoinen lausuntataiteilija Aapo Kukko. Multitaiteilija Matias ”Kesä-Massi” Ahtinen esittää säveltämiään säähavaintolauluja sekä esittelee kuvataidettaan eri vuodenajoilta. Koomikko ja kotitalousopettaja Inka Valima käsittelee minisoolossaan Minun kehoni ei ole minun jokasään harrastusta eli perheväkivaltaa ja seksuaalista häirintää stand up -komiikan keinoin. Keventävine pieruvitseineen esitys on haastava ja silmiä avaava. Näin lavakoomikko luonnehtii itseään: ”Jos sanot peiliin kolme kertaa suvakkifeministi, niin Inka ilmestyy kylpyhuoneeseesi kertomaan raakakakkureseptejään ja tarinoita seksielämästään.” Esityksen alustaa koomikko Maria Oiva, entinen punkkari ja nykyinen feministi. Turussa syntynyt, silti ihan kiva, jos sattuu tämmösestä tykkäämään. Illan päättää jazztrio Kuura. Trio esittää vallitsevista sääolosuhteista piittaamatta omaa tiivistunnelmaista musiikkiaan, jossa kuuluvat bluesfolkin eri sävyt jazzmaustein. Laulut kertovat usvaisista kaupungeista, aamukasteisista ihmisistä, utuisesta outoudesta ja pienistä myrskyisistä sattumuksista. Triossa musisoivatTomi Kiilakoski (kitara), Taru Salonurmi (saksofoni, klarinetti) sekä Sanna-Maija Karjalainen (laulu).

Poikkitaiteellisessa kirjallisuutta, musiikkia ja sarjakuvaa yhdistävässä esityksessä äänessä ja sanoissa on Jarmo Stoor, soittimissa ja sävelissä Heikki Hallanoro sekä sarjakuvissa Harri Filppa. Tänä syksynä ilmestyy Jarmo Stoorin käsikirjoittama ja Harri Filpan kuvittama sarjakuvaromaani Jeesuksen saappaanjälki, joka pohjautuu vuonna 2012 ilmestyneeseen Stoorin samannimiseen romaaniin. Kirja kertoo kaksitoista tarinaa siitä, mitä Jeesukselle tapahtuisi, jos hän ilmestyisi täysi-ikäisenä ja tunnistettavana hahmona jouluaattona eri puolille maailmaa. Sarjakuvaromaanissa nuo tarinat on sarjakuvan keinoin päivitetty tähän päivään. Jarmo Stoor ja Heikki Hallanoro esittävät teokseen pohjautuvan kappaleen sekä muuta aiheeseen sopivaa Latistajien tuotantoa Harri Filpan piirtäessä sarjakuvaa esityksen aikana.

Runoja viihtyisässä kaiken kansan kulttuurikuppilassa lounasaikaan. Runot tarjoilevat Heidi Haataja ja Antti Viitala.

Tuotannostaan ja elämästään kirjailijana saapuu kertomaan Kauko Röyhkä, joka on vuodesta 1980 lähtien ärsyttänyt, järkyttänyt ja ihastuttanut Suomen kansaa lauluillaan ja romaaneillaan. Finlandia-ehdokkuudella noteerattu Röyhkä on julkaissut neljätoista romaania ja lukuisia tietokirjoja, lisäksi hän on kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksia, tv-draamaa, kuunnelmia, kolumneja ja levyarvosteluita. Hänen romaanejaan on sovitettu myös näyttämölle, ja Miss Farkku-Suomi romaanista on tehty elokuva.

Tilaisuuden aluksi esiintyy En ala -äijäbaletti. Ikämiesten balettiryhmä on yhdistänyt Oulun seudulta kootun porukan elämää jo toistakymmentä vuotta. Ryhmä esiintyy balettiasuissa tuoden huumorimieltä katsojille ja ballerinoille itselleenkin. Klubi-isäntä Aapo Kukon vieraaksi lavalle saapuu kolme oululaista ajankohtaista sarjakuvataiteilijaa kertomaan uusista teoksistaan. Pitkän linjan sarjakuvataiteilija ja sarjakuvaneuvos Keijo Ahlqvistin jo ennen ilmestymistään mieliä pahoittaneen teoksen K ei joo (Täysi Käsi) satiirivisiot ja sarjakuvarunoelmat haastavat vakiintuneet käsitykset ja herjaavat niitä, jotka esiintyvät toisia parempina ja käyvät väkivalloin viattomien kimppuun. Kokoelma on ilkeä parkaisu suoraan lukijan silmille.

Lauri Ahtisen paljon keskustelua herättänyt Eropäiväkirja (Like) on jatkoa Homepäiväkirjalle. Ahtisen perhe selvisi riipaisevasta homehelvetistä, mutta parisuhde päättyy ravisuttavaan eroon. Suorasukainen, omaelämäkerrallinen sarjakuva kertoo, miltä vuoroviikkosinkkuus tuntuu. Alkaako tästä uusi elämä täynnä biletystä ja vapautta? Osuuskunta Puhuri esittää teoksesta kohtauksia lukuteatterin keinoin.

Ahtisen sarjakuvanäyttely on 1.8.–12.9. esillä Valveen Sarjakuvagalleria!ssa, johon pääsee tilaisuuden aikana tutustumaan taiteilijan johdolla. Näyttely avaa taustoja teoksen takaa ja maalaa lisäsävyjä kirjan sivuihin. Sira Moksin teos Köyhien sota (Täysi Käsi) sisältää poliittisia pilakuvia. Perinteiset suomalaiset pilakuvat kiteyttävät sanomansa vitsiksi, joka hymähdyttää lukijaa, mutta Sira Moksin kuvat eivät edusta perinteisintä linjaa. Ne ottavat aiheensa henkilökohtaisesti, iskevät avokämmenellä päin näköä ja naurattavat harvoin. Vitsit jäävät kurkkuun, kun taiteilija suolistaa kohteensa todellisen olemuksen kaiken kansan nähtäväksi.

Tapahtuman päätteeksi kuullaan Sira Moksin sarjakuvamusiikillista improilottelua, joka haukkaa todellisuutta tai menee sen tuolle puolen. Luvassa siis paljon ääniä ja kuvia!

Sarjakuvasta kiinnostuneille on lisäksi tarjolla Wolf Kankareen sarjakuvanäyttely Oulun kaupungin pääkirjaston Sarjastossa 3.8.–12.9. Kankareelta on julkaistu useita sarjakuva-albumeita: Susi sorakuopassa (Daada 2010), Miska Pähkinä (Suuri kurpitsa 2013), Kettujumala palelee (Suuri kurpitsa 2014) ja Subdimensionaalinen Portti (Suuri kurpitsa 2018).

Heini Strandin teos Hyvä verse (Into 2019) kertoo Suomen räppäävistä naisista valottaen monipuolisesti räppäreiden haasteita miesvaltaisella kentällä. Strandin mukaan tuore kirja on tarpeellinen myös siksi, että siinä oiotaan useita virhekäsityksiä. Räppärit kertovat muun muassa esikuvistaan, rapin tekemisestä ja musiikkinsa sanomasta. Isossa roolissa on kuitenkin sukupuoli ja naisiin kohdistuvat ennakkoluulot ja väheksyntä korostutetun maskuliinisessa rap-maailmassa. Strandia haastattelee vakuutusasiamies Matti A. Kemi.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Keskustelun aiheena on Rosa Liksomin tapa tarkastella fasismia, kommunismia ja kapitalismia, jotka näyttäytyvät kirjailijan tuotannossa tavallaan vääristyneinä juonteina modernissa projektissa, yrityksinä rakentaa omanlaista ihanneyhteiskuntaa. Liksom ampuu satiirin, ironian, ivan ja liioittelun keinoin alas nämä ideologiat, jotka tuottivatkin ihanneyhteiskunnan sijaan valtavasti kärsimystä. Kuitenkin Liksomin teoksissa jäädään kaipaamaan uskoa siihen, että ihmiset voivat käyttää omaa järkeään rakentaakseen paremman yhteiskunnan tulevaisuudessa. Vieraana Rosa Liksom -tutkija Kasimir Sandbacka, jota haastattelee Jaana Märsynaho.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Jokaisen tuttaviin kuuluu ihmisiä, jotka vaikuttavat pelaavan eri säännöillä kuin muut. He voivat olla vaikkapa omia teitään kulkevia sukulaisia tai vankilaan päätyneitä koulukavereita. Erilaisia, mutta eivät hulluja. Aikoinaan jotkut heistä olisi saatettu diagnosoida psykopaateiksi. Psykopatia on yksi psykiatrian hämmentävimmistä diagnooseista, jota käytettiin Suomessa 1960-luvun loppuun. Aiheesta keskustelemaan saapuu tieteenhistorioitsija Katariina Parhi, jonka teos Sopeutumattomat (Siltala) ilmestyy elokuussa. Kirjassa kuvataan tulkintoja psykopatiadiagnoosin saaneista potilaista suomalaisissa mielisairaaloissa. Matka normaalista epänormaaliksi on lyhyt. Menneisyyden tarkastelu auttaa myös ymmärtämään, millä tavoin yhteiskunnan asenteet heijastuvat lääketieteeseen. Parhia jututtaa historioitsija Petri Laukka.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Työpajassa käsitellään lavarunouden syntyä ja kehitystä, tyylilajeja – kuten spoken wordia – sekä haetaan tuttavallista suhdetta esiintymisjännitykseen. Pajassa myös kirjoitetaan lavarunoja ja harjoitellaan niiden esittämistä kannustavassa ilmapiirissä. Aiempaa esiintymiskokemusta ei tarvita, mutta olisi hyvä, jos osallistujalla olisi hieman kokemusta runojen kirjoittamisesta. Työpajassa syntyneitä tekstejä on mahdollisuus esittää kurssin jälkeen kaikille avoimessa Open mic -tilaisuudessa lauantain Muusaklubilla. Ohjaajana on Harri Hertell, helsinkiläinen runoilija, spoken word -artisti, dj ja kulttuurituottaja. Hertell on kirjoittanut muun muassa viisi runoteosta sekä Lavaruno-oppaan (savukeidas 2017), joka käsittelee laajasti suomalaista lavarunokulttuuria.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja Kansalaisfoorumin verkkosivuilla osoitteessa www.kansalaisfoorumi.fi/tapahtuma/lavarunoustyopaja. Lisätiedot sisällöstä: harri.hertell@gmail.com ja käytännön järjestelyistä: pekka.kinnunen@kansalaisfoorumi.fi.

Paikka: Kulttuuritalo Valveen kokoushuone, 2. krs. Hallituskatu 7, Oulu.

Minna Canth oli aikanaan kirjojensa kautta merkittävä vaikuttaja, joka toi näkyväksi yhteiskunnan eriarvoisuuden ja naisen huonon aseman. Ovatko nykypäivän kirjailijat enää vastaavanlaisia vaikuttajia? Onko kirjallisuudella halukkuutta tai kykyä osoittaa yhteiskuntamme epäkohtia? Kuuluuko kirjailijan rooliin ylipäätään ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin? Vieraina tutkija Tomi Kiilakoski ja kulttuuripersoona Alpo Suhonen. Keskustelua johdattelee Heidi Karhu.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Mika Kulju on kirjoittanut muun tuotantonsa lisäksi kymmenkunta Suomen sotavuosista 1939–1945 kertovaa kirjaa. Hän on aina ollut kiinnostunut ennen kaikkea henkilötarinoista, ja myös Kuljun viime vuonna ilmestynyt teos Kirjeitä Raatteentieltä – Suomalaisen kersantin sotapolku Suomussalmelta Sallaan (Gummerus) perustuu kirjailijan isoisän rintamalta kotiin kirjoittamiin kirjeisiin. Robert Brantberg on julkaissut lukuisia tietokirjoja, elämäkertoja ja sotahistoriaa käsitteleviä teoksia. Erityisen tunnettuja ovat hänen Mannerheim-sarjansa ja kenraalielämäkertansa. Myös Brantberg tarkastelee historian tapahtumia henkilöhistorioiden kautta – esimerkiksi Oulun historiaa hän sivuaa kirjassaan Korpikenraali – Rukajärven komentajan ja erämiehen Erkki Raappanan elämäkerta (Revontuli 2006). Miksi kirjailijat kuvaavat sotaa kirjoissaan erityisesti henkilötarinoiden kautta, kysyy kirjailijoilta keskustelun vetäjä Pauli Vepsäläinen.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Aiheesta keskustelemaan saapuu Kauko Röyhkä. Yhtenä keskustelun innoittajana on Asko Sahlbergin vuonna 2005 ilmestynyt teos Yhdyntä, joka käsitteli varsin vaikeita teemoja, kuten sotaa, rakkautta ja yksinäisyyttä. Kirja jakoi mielipiteitä varsinkin havainnollisten yhdyntäkohtausten vuoksi. Röyhkänkin sotakirjoissa on joissain lukijoissa enemmän tai vähemmän nikottelua aiheuttaneita seksikohtauksia, vaikkei seksi puheenaiheena viime sodan aikana korsussa ollutkaan millään muotoa kielletty tai hävetty, ja paransi toisinaan osaltaan jopa taistelumoraalia. Röyhkää jututtaa toimittaja Petri Laukka.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Pihalla-klubilla tarjolla kulttuuri- ja asiapitoisia tuokioita viini- ja ruokatarjousten siivittämänä. Kirjailijavieraaksi saapuu Sami Lopakka uutuuskirjansa Loka (Like) kanssa. Lopakka oli Sentenced-yhtyeen kitaristi ja sanoittaja. Kirja on armoton syväsukellus pohjoisen miehen sieluun, sysimustan huumorin läpäisemä tarina kuiluun tuijottavista miehistä. Kirjailijaa haastattelee toimittaja Jyri-Jussi Rekinen.

Tieteenhistorioitsija Katariina Parhi esittää parhaita paloja oikeuspsykiatrisia lausuntoja sisältävästä Akseli Nikulan vuonna 1922 julkaistusta teoksesta Degeneroituneet psykopaatit (Otava). Santtu Puukka esittää runoja tuoreesta runoteoksestaan Älkää jättäkö minua yksin (Enostone). Teos on kuumeisesti maailmanmenoa luotaava kokoelma, jonka rytmeissä kaikuvat teollisuushallit ja nukkumalähiöt, ja jonka lauseet viiltävät kuin saksofoni.

Kopperoteatteri esittää irtonumeroita kevätohjelmistoonsa kuuluneesta, Kari Hotakaisen kirjaan perustuvasta humoristisesta näytelmästä Sydänkohtauksia. Pikkukylään laskeutuu yllättäen elokuvamaailman taikapölyä, kun Mikko Niskanen tulee ohjaamaan paikkakunnalle uutta elokuvaa, ja Marlon Brandokin näyttäytyy Francis Ford Coppolan kanssa. Samalla Raimo oppii näkemään vaimonsa paistinpannun takaa. Vaikeat Ihmiset United soittaa Ala-Temmes-americanaa ja Taivalkoski-twistiä. Yhtyeen teksteissä tarinat liikkuvat kyläraiteilta kaupunkien syrjäkylille ja takaisin. Illan aikana runoilija Kaisa Halmkrona tekee halukkaista runomuotokuvia!

Nyt raikuvat Lönnrotin keräämät seksilaulut naisen nautinnosta! Perinteiset lemmennostatukset ja runolaulut vitun vihoista ja voimasta, hilpeät kappaleet genitaalien riemuista sekä uudet sävellykset ja sanoitukset tämän päivän seksuaalisen kuvaston paineista yhdistyvät liikkeeseen ja visuaaliseen ilmaisuun. Millaisia tekstejä on kirjoitettu synnytyksestä tai vaikkapa ihastumisesta? Jos miehen ejakulaatiota kuvaa Steve Vai -henkinen kitaranräpläysvirtuositeetti, millainen naisen orgasmi olisi musiikkiaktina? Voiko pornosta tutuilla soundeilla soittaa vaikkapa polkkaa? Lavalla: Amanda Kauranne (laulu, lyömäsoittimet, puhaltimet, kontrabasso), Helmi Camus (laulu, kontrabasso, kosketinsoittimet), Minna Koskenlahti (laulu, lyömäsoittimet, puhaltimet), Sini Siipola (tanssi, laulu, lyömäsoittimet).

Konsepti: Amanda Kauranne.
Äänimiesnainen: Pauliina Saarman
Valot: Ina Niemelä
Ohjausapu: Elina Lajunen
Tuotanto: Mari Pääkkönen

Yleisöpalaute: ”Parasta pornoo mitä oon nähny!”

Liput ovelta 8 €, ennakkoon 7 € www.billetto.fi.

Hobla ry:n järjestämän klubin aluksi joogaohjaaja Minna-Mari Jurvansuu vetää kaikille avoimen olutjoogan, jossa kohtaavat nimensä mukaisesti olut ja jooga. Molemmat ovat vuosisatoja vanhoja terapiamuotoja kropalle ja mielelle, ja sopivat erinomaisesti yhteen!

Tuiralainen lähiörunoilija Immu Suominen esittää rappiorunojaan, joissa arkipäivän ilot ja surut paiskaavat kättä köyhyyden ja mielenterveysongelmien kanssa. Suominen on julkaissut neljä runokirjaa, joista viimeisin on nimeltään Pulu nokkii oksennusta ja poliisi taluttaa loppumatkan.

Jalot Pojat eli Oulun UG-skenen jaloimmat viihdetaiteilijat Ari-Matti ja Matias esittävät julkisten vessojen seiniin kirjoitettuihin teksteihin säveltämiään musiikkikappaleita. Esitys sisältää musiikkia kaikille yleisissä vessoissa omaa elämäänsä hetkellisesti helpottaneille ihmisille, eli juuri sinulle!

Ramblin’ Tane Lee on iiläislähtöinen kitaran raapija. Pääosin omasta kynästä kotoisin olevat kappaleet kuljeskelevat kantrin, bluesin ja folkin tunnelmissa kohti valoa, ohi yksinäisyyden laakson, matkaseuranaan köyhyys, kurjuus, onni ja orjuus.

Klubin päättää yhtye Von₂ Braun, jonka äänimaailmassa DJ. Shaahin koneet ja trumpetit yhdistyvät Pete Heikkisen bassokuvioihin luoden monikulmaisen soundimaailman J. Helttusen suomen kielellä laulamiin tarinoihin. Yhtyeen musiikillisena tavoitteena on siirtää kuutio jäämerta kuulijan näkö- ja kuulohermoon sekä ampua kertalaukauksia sarjatulella Berliinin klubien kattorakenteisiin.

Liput ovelta 8 €, ennakkoon 7 € billetto.fi.

Yli viisikymmentä vuotta suomalaisia viihdyttänyt kansantaiteilija M. A. Numminen saapuu konsertoimaan Muusajuhlille. Ohjelmisto sisältää Nummisen tunnetuksi tekemiä ikiviherryksiä, kuten Olen nähnyt Helkaneidin kylvyssä, Kotiharjun päällä, Tunnelmassa, Kumipallo ynnä muita klassikoita.

Nummista säestää oululainen orkesteri Costa Rica Soul Quartet, jonka koostumus on seuraava: Antti Tukio (mandoliini), Erkki Tuormaa (haitari), Erik Ansio Miettunen(kitara), Eros Korhonen (basso), Pasi Aikio (rummut) ja Ilkka Nordström (pilli).

Konsertissa esiintyy myös imitaattori Mauri Anneli Numminen. Lämmittelyaktin suorittaa Nimittäin! Kaipaatko elämääsi lisää mandoliini-ukulele-melodica-haitarimusiikkia, kaunista neliäänistä stemmalaulantaa ja ikivihreitä ja ikioutoja? Tämä yhtye antaa sinulle sen kaiken! Yhteessä musisoivat Annicci (ukulele, piano, melodica, laulu), Acca (mandoliini), Ecci (haitari, melodica, laulu) ja Cero (laulu).

Liput ovelta 15 €, ennakkoon 14 € www.billetto.fi.

Perjantaina alkanut Harri Hertellin lavarunoustyöpaja jatkuu.

Paikka: Kulttuuritalo Valveen kokoushuone, 2, krs. Hallituskatu 7, Oulu.

Jarkko Korpuan minilukupiirissä lukemistona on kaksi surua käsittelevää kirjaa. Krista Launosen Ofelian suru (Avain 2018) kertoo henkilökohtaisesta menetyksestä, surusta ja siitä toipumisesta. Kirja ei ole kliseistä tunneterapiaa, vaan puhuttelee lukijaansa kirjoittajan kokemustasolta. Markku Siltala puolestaan on koonnut teokseensa Hän oli siinä (S&S) suomalaisia vainajakokemuksia. Vainajakokemukset ovat yllättävänkin yleisiä. Kokemus kohtaamisesta edesmenneen läheisen kanssa on usein tärkeä ja parantava osa suremista. Piiriläiset avaavat lukukokemuksiaan yleisölle.

Alma-rouvan roolissa on Sari Kokkonen, joka tarinoi Villa Hannalan historiasta. Yleisöllä on myös mahdollisuus vierailla idyllisessä J. W. Snellmanin vuonna 1859 kesäasunnokseen rakennuttaman pitsihuvilan tornissa. Tilaisuus sopii kaikenikäisille.

Toisessa Jarkko Korpuan minilukupiirissä teemana on nykysuomalaisesta köyhyydestä kertova kirjallisuus. Kirjallisuuden köyhyysgenre ei käsittele nykyään vain aineellista puutetta, vaan rinnalle on tullut kuvaus ylisukupolvisesta kokemuksesta, johon liittyy moniongelmaisuutta kuten alkoholismia ja mielenterveysongelmia. Lukupiiriläiset kertovat yleisölle lukukokemuksensa seuraavista kirjoista: Ossi Nymanin Röyhkeys(Teos 2017), Noora Vallinkosken Perno Mega City (Atena 2018) sekä Juhana Pettersonin Kuparihärkä (Into 2018).

Kirjailijavieraaksi uutuusteoksineen saapuu Anne Roth, jonka teos Tarunhohtoinen Tankavaara – kultakylän tarinoita (Docendo) kertoo suomalaisen kullanhuuhdontaperinteen historian. Tankavaara on kullanhuuhdonnan kehto, ja sieltä on levinnyt maailmalle myös lajin MM-kisat. Kirjailija itse on kullanhuuhdonnan kaksinkertainen MM-voittaja. Haastattelijana Antti Kaarlela.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Keskustelijoina Jukka Ukkola ja Pauli Vepsäläinen. Keskustelun innoittajana on Eero Materon teos Jumalasta seuraavat (Kansan Tahto ja Yrjö Mäkelin -seura 2018), jonka sanomalehtipakinat käsittelevät politiikan ydintä: valtaa. 1990-luvulla kotimainen kasinotalous ja kansantalous ovat romuna, itänaapurissa taas koko vanha valtakunta. Eurooppalaisissa demokratioissa vallan lumo tempoo poliitikkoja tavallisten veroja maksavaisten yläpuolelle ja tuntemaan itsensä Jumalasta seuraaviksi. Uutisista, dokumenteista ja asiakirjoista selviävät tapahtumat ja asioiden kulku pakinan keinoin. Historia jää vajaaksi ellemme tiedä, mistä Paavo Väyrysen ja Jumalan välisessä kirjeenvaihdossa sovittiin tai mitä Esko Aho vastasi Saatanalle, joka lupasi toteuttaa hänen kolme toivettaan.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Laura Laakson hulvaton, ilmakuoppainen ja kokeellisuudessaan huimaava esikoisromaani Mrs. Milkyway (Aviador 2019) sukeltaa lentoemännän sielun syvyyksiin, hänen inhimillisiin pelkoihinsa ja hurjiin fantasioihinsa: mitä tapahtuisi, jos tutut rutiinit ja luonnonlait mullistuisivat kesken juomatarjoilun? Romaani on merkittävä kirjallinen avaus ja osoittaa, ettei kokeellisuus elä vain akateemisessa umpiossa, vaan on tullut lähestyttävämmäksi ja tärkeäksi osaksi kotimaisen kirjallisuuden infrastruktuuria. Jos aiot lukea tämän kirjan, muista kiinnittää turvavyö! Muuten saatat tippua kyydistä. Laakso on toimittaja, käsikirjoittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Kirjailijaa jututtaa Katariina Sarja.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

TaoLin on kiinalais-suomalainen runoilija-kirjailija, jonka esikoisromaani Suomen taivaan alla (Enostone 2008) oli ehdokkaana Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Teoksessaan TaoLin kuvasi Suomea vieraan silmin, kulttuurien välisiä eroja ja rohkeaa naista, joka on päättänyt sopeutua ja pärjätä. Tänä keväänä ilmestynyt novellikokoelma Kaunis maailma (Enostone) raaputtaa rikki tutun pinnan ja paljastaa, millainen on ihminen vaihtuvien roolien, nimien ja muistojen takana. TaoLiniä haastattelee Lauri Ahtinen.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Miki Liukkonen on nykykirjallisuutemme uudistuskykyisimpiä kirjailijoita. Tänä syksynä ilmestynyt Hiljaisuuden mestari (WSOY) on hauska ja riivattu romaani ihmisistä, kohtaamisen vaikeudesta ja sanoista, jotka ovat romahtamisalttiita siltoja. Teosta on luonnehdittu äärimmäisen mielenkiintoiseksi, neuroottiseksi ja omapäiseksi totaaliromaaniksi, jossa sanottava ankkuroituu vahvaan teoksen sisäiseen filosofiaan, retoriikkaan ja maailmankatsomukseen. Jossa kaikki liittyy kaikkeen. Tai sitten mikään ei liity mihinkään. Liukkosen edellinen teos, lähes 900-sivuinen mammuttiromaani O oli vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana. Liukkonen kertoo romaaninsa – jonka hän sanoo omistaneensa itselleen – synnyttämisestä Päivi Jokisen jututtamana.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Ulkoilmatapahtuman aluksi kokoontuu Live!Runolautakunta. Kolme oululaista lyyrikkoa esittää kukin oman runonsa, jonka lautakunta arvostelee ja laittaa oman makunsa mukaiseen järjestykseen. Runoilijoina Riika Ruottinen, Timo Myllymäki ja Eeva-Kaarina Sarastamo. Lautakunnassa istuvat Jarkko Korpua, Matti A. Kemi sekä yllätysvieras.

Epe Niirasen naamioperformanttisessa runoesityksessä vuosisataisesta venetsialaisnaamioperinteestä ammentava naamiotaide nivoutuu kehonkielen kautta tämän päivän runouteen.

Amelian luut -projekti esittää maistiaisen lokakuussa ensi-iltansa saavasta monitaiteisesta esitystaideteoksesta. Esitys on Minna Mikkosen samannimiseen romaanikäsikirjoitukseen pohjautuva monitaiteellinen installaatio, joka yhdistelee kuva-, ääni-, valo-, video- ja sanataidetta, tanssia ja esittävää taidetta. Projektissa mukana ovat Mikkosen lisäksi Mika Kiviniemi, Aino Granlund, Kaija Hinkula, Paavo Impiö ja Tanja Råman.

Rouheaääninen lauluntekijä Lauri Peisterä esittää duona suomenkielisiä kappaleitaan, joissa soi pop- ja rockmusiikin ilosanoma. Juurevan rytmikkäät tarinat kesästä, ystävistä, markkinapalloista ja rakkaudesta tanssittavat ja pullistelevat hyvää fiilistä.

Matinean päätteeksi maailmanmusiikkiyhtye Hulentka soittaa lyyrisesti harkittua hysterofolkiaan. Tämä kameleonttimainen orkesteri pursuilee yli genrerajojen, sen musiikki on omaa, tanssittavaa ja kuunneltavaa – herkkää ja hurjaa!

Muusajuhlien kotoisten ja intiimien olohuonekonserttien sarjassa vuorossa on laulaja-lauluntekijä Panu Ahtinen. Muusikko esittää omia suomenkielisiä kappaleitaan, joissa yhdistyvät pohjoisen luonnon romantiikka ja rakkauden kaipuu. Saattaapa huumorinpoikanenkin rivien väleistä joskus kurkistella. Näistä lähtökohdista Ahtisen mahtipontinen tavoite on saada kokonainen olohuoneellinen ihmisiä keikkahurmokseen. Ahtinen on myös Villi Huhu -yhtyeen nokkamies ja soittaa kitaraa yhtyeessä Kukkola Kommun. Omat pähkinät mukaan!

Koko perheen tapahtuman aluksi Ananias Rummukaisen laulut vievät sinut kurkistamaan, mitä kuuluu Batmanille ja missä luuraa Robin Hood. Hän kertoo minne menee päivällä kuu, ja mikä on se lintu, joka sanoo huhuu! Rummukaisen kanssa vietät nastan musahetken, tarinoiden siivin hauskan retken. Floridan broilerit on Oulu-kantrin supermiehen, Juha Varjon projekti. Varjo on tehnyt bändille omia kappaleita sekä kääntänyt suomeksi lukuisia kantriklassikkoja. Yhtyeessä soittavat Juha Varjon (banjo, ukulele, laulu) lisäksi Timo Nykyri (kitara), Arto Heikkilä (mandoliini, kitara), Pertti Kuivala (basso) ja Pirjo Suvilehto (viulu). Broilereiden laulut keskittyvät kantrin perusteemoihin, joita ovat muun muassa murhat, kodittomuus, vankila, rekkakuskit ja äiti. Mukana meiningeissä hengailevat myös shetlanninponi Pritneysekä muita eläimiä!

Kaikille avoimessa puistovisassa Tuba – Food and Loungen edustalla tarjolla kysymyksiä kaikesta kirjallisuuden liepeillä lojuvasta. Kisan vetäjänä toimii visaisäntä Matti A. Kemi. Tuba tarjoaa parhaille runotietäjille palkinnot!

Illan aluksi Muusa-kirjoituskilpailun päätuomari, legendaarinen jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen julkistaa voittajat ja kertoo perustelunsa valinnoilleen. Noin puolen tunnin mittaisessa Open mic -osuudessa kaikki halukkaat voivat esittää omia runojaan! Rokkikirjallisuuskeskustelun osapuoliksi saapuvat Mika Kivelä ja Janne Nevala.

Kivelältä on juuri ilmestynyt romaani Ja kahdeksantena päivänä (Enostone), jossa kohtaavat rock’n’roll, KISS, Turku ja yllättävät juonenkäänteet. Nevalan keväällä ilmestynyt kirja Tietävätkö joutsenet että on sunnuntai (Rokkimopo) kertoo oululaisen postpunk-yhtyeen vain kahden keikan mittaisesta etelänkiertueesta, jolla ehtii kuitenkin tapahtua mittavia asioita.

Kiinalais-suomalainen TaoLin esittää stand upia elämästään, Suomeen sopeutumisesta, kielistä, kulttuurista ja kulttuurien törmäyksistä. TaoLin etsii onnellisuutta ja elämän viisautta maassa maan tavalla ja arvostaa eniten Suomessa erityisesti vessapaperia, vessanpönttöä ja keskuslämmitystä.

Freejazzia esittävän yhtyeen Preerioiden pääelinkeino muodostavat laulaja-runoilija Santtu Puukka, saksofonisti Taneli Viitahuhta sekä kitaristi Lauri Hyvärinen. Illan päättää Äyräs. Yhtye on uusiolämmitys 1980-luvulla vaikuttaneesta 500 kg lihaa -rockyhtyeestä, joka tulkitsi brutaalisti suomalaisia lyyrikoita, kuten Uuno Kailasta, Aaro Hellaakoskea ja Yrjö Jylhää. Bändi on yksi suomirockin kummajaisista ja sen vuoroin raivokas, vuoroin helmeilevän kaunis musiikki on osoittautunut yllättävän kestäväksi. Voi sanoa, että se sukeltaa suomalaisen pimeyden sydämeen. Nyt bändin perinnettä jatkaa uusi kokoonpano nimeltä Äyräs. Kokoonpano muodostuu entisistä lihalaisista sekä uusista musikanteista: Olga Välimaa(laulu), Kauko Röyhkä (basso), Ilkka Turta (kitara), Kimmo Laine(urut) ja Jouni Pusa (rummut).

Liput ovelta 10 €, ennakkoon 9 € www.billetto.fi.

Koe maaginen hetki fadomusiikin parissa! Arvostettu fadolaulun tulkki, laulaja-runoilija Kirsi Poutanen sekä virtuoosimainen säveltäjä-pianisti Esa Helasvuo synnyttävät musiikillisella kohtaamisellaan sielukasta fadoenergiaa, joka lohduttaa, koskettaa ja yllättää. Illan aikana kuullaan portugalilaisten fadolaulujen lisäksi uniikkeja uusia fadolauluja, joissa portugalin, suomen ja karjalan kielet helisevät lumovoimaisen arkaaisena kudelmana. Kirsi Poutanen tunnetaan paitsi laulajana, myös runoilijana ja näyttelijänä. Hänen ensilevytyksensä Amália Tribute julkaistiin vuonna 2013, ja albumi oli ehdolla Etno-Emman saajaksi. Pianisti-säveltäjä Esa Helasvuo on tehnyt merkittävän uran teatteri-, elokuva- ja jazzmusiikin saralla.

Liput Valveen lippumyymälästä 12 € ja www.ticketmaster.fi (+ toimituskulut).

Raahelainen kirjailija Pauliina Vanhatalo kertoo huhtikuussa ilmestyneestä kirjastaan Tuulesta temmattu elämä (Tammi). Romaani sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle, jossa kahden nuoren aikuisen elämät risteävät. Toinen on kasvanut teatterisuvun parissa ja toinen vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Romaani tutkii uskonnon ja taiteen korkeita pyrkimyksiä, vallankäyttöä, vaikuttumista ja tarvetta tulla nähdyksi. Vanhataloa haastattelee Jaana Märsynaho.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Tilaisuuden aluksi liminkalainen runoilija Kaisa Halmkrona esittää runoja runokoelmastaan Kierre. Teos on itsenäisten runojen muodostama jylhä tarina yhdestä avioliitosta. ”Kun kaikki on läpinäkyvää, kun on liian myöhäistä kääntyä pois. Kun kaikki on sanottu eikä sanaakaan saa takaisin. Kun kierrettä ei enää voi katkaista.” Kirjailijavieraaksi saapuu Ari Paulow. Hänet tunnetaan erityisesti yksityisetsivä Jesse Hackmanin tutkimuksista kertovista rikoskirjoista, joiden tapahtumat sijoittuvat pääosin Ouluun. Kesällä ilmestynyt, järjestyksessään kahdestoista Jesse Hackman -romaani on nimeltään Väärintekijät (Mistake Media). Veteraanidekkari etsii hulttioisää, josta ei ole kuulunut mitään vuosikausiin, mutta nyt hänet on yllättäen nähty Oulussa vanhoilla tutuilla kulmilla. Teos jatkaa Raymond Chandlerin ja Mickey Spillanen viitoittamalla tiellä ja tarjoaa hyytävää jännitystä, iskevää huumoria ja mojovia yllätyskäänteitä. Paulow on kirjoittanut myös muun muassa nuorten romaaneja, joissa seikkaillaan Hailuodossakin. Paulowia jututtaa kirjailija Uolevi Haapala.

Paikka: Hailuodon SEO-huoltoasema. Luovontie 224, Hailuoto.

Mitä on eettinen lukeminen? Missä määrin eettinen lukemisasenne on ylipäätään mahdollista saavuttaa? Tekstissä esitettyyn toisen kokemukseen asettuminen ei välttämättä ole jokaiselle lukijalle helppoa. Eettinen lukeminen edellyttää myötäelämisen kompetenssia. Kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto on pohtinut ilmiötä runouden kautta – esimerkiksi Saila Susiluodon kokoelmassa Siivekkäät ja Hännäkkäät (2001) sekä Sirpa Kyyrösen runoteoksessa Naispatsaita (2010) avataan ruumiillisuuden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia eroja sekä merkityskerrostumia kaunokirjallisuuden keinoin. Karkulehtoa jututtaa kirjallisuudentutkija Ilmari Leppihalme.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Essi Kummun toukokuussa ilmestynyt romaani Häätanssit (Tammi) on Puhelias Elias -trilogian lämmin päätösosa, tarina uusioperheen elämänmuutoksesta joka säteilee viisautta ja lempeää huumoria. Trilogiaa on kiitetty sen rohkeudesta ja kyvystä käsitellä lapsen näkökulmasta tärkeitä aiheita kuten homoseksuaalisuutta. Tarinassa Eliaksen äiti ja tämän naisystävä Inari aikovat mennä naimisiin, ja sitähän ei Elias aio suvaita! Onneksi humppapöksyisen isän luona kaikki on vielä ennallaan: ihmisiä on sopivan paljon, katto juuri sopivan korkealla ja Ankkapokkarin löytää siitä, mihin sen on viimeksi jättänyt. Romaanista ja sen teemoista, kuten kapinallisesta ja vapaasta sukupuolen käsittelystä sekä samansukupuolisten perhe-elämän kuvauksesta lastenkirjallisuudessa keskustelemassa kirjailijan kanssa on sukupuolentutkimuksen dosentti Vappu Sunnari.

Paikka: Oulun kaupunginkirjasto, tapahtumatila Laituri.

Oululainen laulaja-lauluntekijä Petteri Pyhtilä esittää omia sävellyksiään trubadurismin muotokeinoin. Pienoiskonsertti sisältää tarina- ja huumoripitoisia laulelmia ja kupletteja paitsi laulajan omista, myös kanssaihmisten sekä koko maailman tiloista.

Iikkuvat ry:n ja Oulun juhlaviikkojen järjestämässä säestettyjen mykkäelokuvien sarjassa Muusajuhlilla nähdään livesäestetty surrealistinen kauhuklassikko Tohtori Caligarin kabinetti. Vuonna 1920 ensi-iltansa saaneen saksalaisen mykkäelokuvan on ohjannut Robert Wiene. Elokuvan säestää kolmikko Lau Nau, Topias Tiheäsalo ja Hermanni Ylitepsa.

Liput ovelta 23 €, ennakkoon 20/16 €. Tarkemmat tiedot: www.oulunjuhlaviikot.fi.

Sarjan muut esitykset:
4.8. klo 16 Charles Chaplin: Kultakuume, säestää The Corridoors of Sound
12.8. klo 19 Jean Epstein: Usherin talon häviö, säestää Radiopuhelimet

Jarkko Korpuan minilukupiirissä teoksen Oulu kieliyhteisönä (SKS 2019) ovat lukeneet Satu Lapinlampi ja Osmo Hyövälti, jotka avaavat lukukokemuksiaan yleisölle. Teos luo sosiolingvistisen katsauksen Oulun seudun kieliin ja käsittelee muun muassa Oulun murretta sekä maahanmuuttajasuomeen kohdistuvia asenteita. Kirja on tarkoitettu kaikille kielen ja yhteiskunnan suhteesta kiinnostuneille. Yleisö on myös tervetullut mukaan keskusteluun!

Flamencoyhdistys Palo Nuevon rytmiryhmä Pullaposket esittää värikkään, Oulun murteelle käännetyn version perinteisestä espanjalaisesta kansansävelmästä, Sevillanaksesta. Esityksen nimi on kuumottavasti Nisun himo! Tekstin on kirjoittanut Katri Rauanjoki.

Tilaisuuden aluksi kirjallisuudentutkija Jyrki Korpua pohtii puheenvuorossaan, onko raamattu miesten kirjoittama kirja miehille. Pienoispaneelissa keskustellaan siitä, totetutuuko tasa-arvo kirkossa. Kirkko naisistuu koko ajan, mutta naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema ei näytä kohenevan samalla tahdilla. Yhtenä lähtökohtana keskustelulle on ajankohtainen kirjoituskokoelma Taantuva tasa-arvo (S&S 2019), jossa tarkastellaan muun muassa, saavatko naiset äänensä kuuluviin luterilaisen kirkon päätöksenteossa.

Keskustelua johdattelee kirkkoherra Timo Juntunen, ja keskustelemassa on muun muassa tuomiorovasti Satu Saarinen. Tapahtuman lopuksi esiintyy rap-artisti MC Heguli, joka etsii teksteissään muun muassa uskon, etsimisen, ahdistuksen ja tasa-arvonkin merkityksiä. Tämä on räppiä, jonka sanoista saa selvää!

Jo klassikoksi muodostuneessa Henkisten lajien mestaruuskisoissa kilpaillaan kolmiottelussa, jossa lajeina ovat telepatia, telekinesia sekä teleportaatio. Oulun Henkiseksi Mestariksi kruunataan parhaiten ajatuksia lukenut sekä pisimmälle itseään sekä kilpailuesinettä mielensä voimalla siirtänyt kilpailija. Tule testaamaan salaiset astraalitaitosi koko tunnetun maailmankaikkeuden ainoaan teletriathlon-kisaan!

Interaktiivisessa Runoimprossa kolme yleisöstä valikoitunutta runoilijakokelasta vetää hatusta itselleen aiheen, josta he kirjoittavat runon. Myöhemmin illan aikana he esittävät tuotoksensa yleisölle. Helsinkiläinen lavarunoilija Jenni Nikinmaa esittää koosteen Hullun naisen seikkailurunoja -esityksestään. Runoissa kuljetaan lasikengät jalassa kapakoissa ja punaisilla lyhdyillä, vinksahtaneissa satumaailmoissa, joissa kaikki on totta eikä mikään oikeastaan pidä paikkaansa. Seikkailu on vaarallista, kiellettyä ja kummallista – seikkailu on parasta maailmassa! Esitys on keskisormennäyttö, vastalause kaikille niille kerroille, kun saa kuulla olevansa hullu nainen tai muuten vain viallinen ihminen.

Kadonnut Manner on Lauri Mannerin taiteilijanimi, jota hän käyttää esittäessään instrumentaalisävellyksiään teräskielistä kitaraa näppäillen. Primitiivikärpäsen puraisema musiikkiartisti haravoi vaikutteensa ilmaisuunsa muun muassa Kainuun korpimaisemista.

Duo Paavo ja Kari plays The Doors suomeksi esittää The Doorsin tunnetuimpia sävellyksiä laulaja-nokkahuilisti Paavo J. Heinosen suomentamina versioina Kari Miettusenkitarasäestyksen kera. Tuuppa tyttö anna tulta! Illan päätteeksi Planeetta – nuo viimeisen rannan maalarit esittää fiilistelyrokkia suurella kädellä ja laajalla sydämellä. Yhtyeelle on tunnusomaista esitellä musiikkinsa kautta usein mahtipontisestikin mitä erilaisimpien tunteiden kirjoa, jotka liittyvät muun muassa vaarallisiin naisiin, maailmanloppuun sekä luonnonvoimiin. Jani Koivukangas (kitara, laulu), Joel Saarinen (kitara), Pekka Mustonen (basso) ja Jouni Viander (rummut).