Virpi Räisänen esiintyy juutalaisvainoista kertovassaTheresienstadt – Bach -konsertissa Oulunsalon kirkossa sunnuntaina, missä esitetään juutalaisvainojen uhrien muistoksi runoja sekä musiikkia. Mistä idea tähän konserttiin lähti?
- Konsertti on muutaman vuoden takainen, ja idea tähän lähti harmonikkataiteilija Janne Rättyältä, joka on meillä tässä mukana. Hänellä oli ajatus konsertista, jota oltiin alun perin ehdotettu Tokiosta. Emme olleet tehneet Rättyän kanssa aiemmin yhteistyötä, mutta siitä se sitten pikkuhiljaa lähti.
Räisäsen mukaan he miettivät Rättyän kanssa mitä tekisivät esityksessä, jotta saisivat yhdistettyä kaasukammiossa kuolleen juutalaisrunoilija Ilse Weberin tekstejä Bachin aarioitten kanssa. Traaginen tarina kosketti Räisästä syvästi.
- Luettuani tarinan purskahdin kirjaimellisesti itkuun, se oli niin koskettava. Sanoin haluavani ehdottomasti olla mukana esityksessä, idea oli niin vaikuttavan kuuloinen, Räisänen sanoo.
Janne Rättyä ja Virpi Räisänen tekivät ohjelman ensin kahdestaan Helsingin Saksalaisessa kirkossa, koska saksalaisilla on tietysti oma historiansa juutalaisten kanssa. Myöhemmin esitys vei heidät Amsterdamiin, missä juutalaishistoria on Räisäsen mukaan erityisen rankka.
- Asun itse Amsterdamissa, joten tiesin tämän kiinnostavan ihmisiä taustan vuoksi. Sen jälkeen menimme esiintymään Tokioon. Oli jännittävää huomata, että ihmiset ottivat sielläkin esityksen vastaan kiinnostuneina, Räisänen tuumaa.
Japanin konsertissa Räisänen kertoo tunnelman olleen vaikuttava. Sali oli täynnä ja japanilaiset, jotka eivät helposti näytä tunteitaan, tulivat itkien kiittämään esityksestä. Tämän jälkeen syntyi idea konsertista Oulussa.
- Olen halunnut Jannen monta vuotta Oulunsalo Soi -festivaaleille esiintymään, mutta ei ole ollut oikein sopivaa saumaa. Kun sellainen sitten tuli ja pohdimme mitä tehdä, minulla oli alun perin aivan erilainen idea kuin hänellä. Jannehan on tehnyt kaksi maailmalla hyvin menestynyttä CD-levyä, joten halusin hänen tulevan esittämään levyttämäänsä musiikkia tänne. Mutta Janne sitten kysyi että voisimmeko sen sijaan tehdä vielä kerran Theresienstadtin, koska se on niin hyvä ohjelmisto. Tunnelmaa haluttiin vielä vahventaa tällä pohjoisen seudulla, ja siten saimme Merja Larivaaran mukaan lausumaan Ilse Weberin runoja.
Räisänen kehuu, että yhteistyö kolmikolla on sujunut todella hyvin. Kaikki ovat olleet innostuneita ja töitä on tehty lämpimissä tunnelmissa.
- Esityksessä mennään varsin syvälle erilaisissa tunneskaaloissa. Meidän piti ponnistella paljon, että saimme harjoituksissa tunnelman pidettyä kevyenä, koska aihe on todella raskas.
Theresienstadt on rankalla aiheellaan varsin poikkeuksellinen tämän vuoden ohjelmistossa. Räisäsen mielestä se liittyy etenkin 1600-luvulla noitavainojen vuoksi hirttäytyneeseen Lusiaan juuri kysymyksillä ihmisten oikeuksista ja erilaisuuden hyväksymisestä.Vaikka hän painottaa pyrkineensä pitämään konsertit erillään toisistaan, syntyy surullisten kohtaloiden vuoksi pakosta tiettyjä yhtäläisyyksiä.
- Tähän seikkaan liittyy eräs pieni tarina. Harjoittelin kotona Theresienstadt-ohjelmistosta laulua, jota Ilse Weber lauloi viedessään lapsia kaasukammioon. Weberille kerrottiin, että hänen ei itse tarvitsisi mennä sinne mukaan, mutta hän ei pystynyt jättämään yksin lapsia, joista oli pitänyt huolta. Hän päätti lopulta kokea saman kohtalon, koska jos lapset laulavat niin kaasu vaikuttaa nopeammin, eivätkä he tunne vaikutusta niin paljon. Näin loppu on mahdollisimman armollinen. Harjoittelin tätä kyseistä laulua, kun 9-vuotias tyttäreni tuli oven taakse kuuntelemaan.
Hän avasi oven hiljaa ja sanoi, ”Äiti, tämä on ihana laulu. Voitko laulaa tämän unilauluksi minulle illalla?”
Illalla Räisänen lauloi tyttärelleen kyseisen laulun tämän pyytäessä sitä kovasti. Yhtäkkiä tyttö, joka ei ollut nähnyt Lusiasta kuin pienen osan, mutta oli kuitenkin oopperasta kiinnostunut, kysyi miksi Lusia kuoli. Räisänen pohti miten lapsi keksi yhdistää nämä kaksi seikkaa toisiinsa. Tapahtuma sai Räisäsen tuntemaan, että joku yhteys Lusialla ja Theresienstadt-konsertilla täytyy olla.
- Jospa ensi vuoden festivaali olisi vähän valoisampi, kun on täysin uudet ideat, hän naurahtaa.
Konsertti päättää vuoden 2015 Oulunsalo Soin. Kun kysytään miten tämän vuoden festivaali on Räisäsestä mennyt, hän tuumaa kuluneen kuukauden olleen hyvin poikkeava verrattuna aikaisempiin vuosiin.
- Tämä on hyvin erilainen verrattuna siihen, mitä olen tehnyt aikaisemmin. Lusia on vienyt paljon energiaa ja voimavaroja, mutta on myös ollut antoisa koska se on vienyt mitä erilaisimpiin paikkoihin. On ollut todella mieleenpainuva ja hieno kokemus tehdä itse tavallaan kokonaisen kuukauden mittainen festivaali.
Teksti: Heidi Köykkä
Kuva: Jukka Lehtinen
Elokuun lopun perinteeksi muodostunut Time Tunnel lähestyy jälleen, viihdyttäen ihmisiä konemusiikin eri lajityyppien parissa Kulttuuritalo Valveella. Tapahtuman järjestävän Youth Controlin vastaava tuottaja Juha Moisala sekä tiedottaja Sami Saari valaisevat hieman, mitä Youth Controlin taustalta löytyy.
- Lyhyesti sanottuna Youth Control on musiikin monitoimitalo, levy-yhtiö ja tapahtumatuotantoyhtiö, Moisala sanoo.
Saari nyökkää vieressä. Hän lisää, että levy-yhtiö toimii samalla myös kustantajana musiikin julkaisemiseen ja promootioon liittyvissä asioissa.
Youth Control vastaa virallisesti Time Tunnelin järjestämisestä tänä vuonna. Vetovastuu levy-yhtiölle siirtyi viime vuonna HAND Productionsilta, joka on vastannut Tunnelin järjestämisestä vuodesta 1994, eli perustamisesta alkaen. Kun ohjat siirrettiin nuorempiin käsiin, sukupolvenvaihdos tapahtui yhteistuumin.
Kun kysytään mitä Moisala ja Saari sitten odottavat tulevalta lauantailta, vastaus on selkeä.
- Kovia bileitä, molemmat sanovat. – Ei kai sitä vähempää kannata odottaa, ei täällä näin hyviä bileitä ole ollut koko vuonna, Saari hymyilee.
Itse levy-yhtiö on ollut kasassa reilun vuoden ja mukaan on mahtunut kaikenlaisia kokemuksia. Mitkä asiat ovat olleet haasteellisimpia ja mieleenpainuvimpia?
- Musiikin julkaisemisen puolelta en osaa ottaa kantaa, yleensä Timo Juuti pyörittää sitä pääsääntöisesti Juha Sirniön kanssa. Mutta näin tapahtumajärjestämisen kannalta, ehkä suurin vaikeus on ollut löytää yhteistyökumppaneita. Kuitenkin kyseessä on sen verran iso tapahtuma, ettei täällä pystytä järjestämään sellaisia ilman yhteistyötä. Siinä on ollut ehdottomasti se suurin haaste. Artisteja on kyllä helppo löytää soittamaan Time Tunneliin ja tapahtumalla on hyvä maine, Moisala kertoo.
Time Tunnelissa esiintyy artisteja eri puolelta maata. Henkilökohtaisia suosikkeja sekä Saarella että Moisalalla on monta, mutta eräs nimi on jäänyt etenkin Saarelle mieleen.
- Voin sanoa, että odotan Mufflerin näkemistä. Olen nähnyt hänet viimeksi neljä vuotta sitten Helsingissä, joten odotan todella, sen verran iso juttu.
Konemusiikki eroaa paljon tavallisesta musiikista. Saaren mukaan heidän tarjoamansa materiaali sisältää paljon uudenlaisia elementtejä, yleisö ei esimerkiksi välttämättä tunnista kaikkia soitettavia kappaleita. Tämä antaa erilaisen näkökulman verrattuna vaikkapa tavalliseen rock-konserttiin, missä kuulijat usein tietävät artistin esittämät kappaleet etukäteen. Ihmiset saavat uusia kokemuksia tullessaan kuuntelemaan konemusiikkia.
- Se mitä artistilla on tarjota, on mielenkiintoisinta. Jos on tottunut odottamaan vain tiettyjä asioita, voi hyvinkin yllättyä. Varsinkin DJ:t voivat soittaa niin laajalta skaalalta kaikkea. Moisala on samaa mieltä.
- Kyllä se tosiaan on kiehtovinta, että mitä DJ soittolistalleen valitsee, hän myötäilee.
Tulevaisuutta ajatellen kaksikolla on selkeät suunnitelmat. Youth Control pyrkii kasvamaan Suomessa merkittäväksi tekijäksi musiikin saralla. Moisala arvioi, että firma taitaa olla tällä hetkellä ainoa, joka tekee töitä levy-yhtiönä sekä tuottaa, julkaisee ja kustantaa musiikkia. Toisin sanoen toimii joka alueella siinä kategoriassa.
- En uskalla sentään luvata olevamme ainoita, mutta ainakin niitä harvoja. Tavallaan nykyaikainen levy-yhtiö, Saari huomauttaa.
Levy-yhtiöltä löytyy jo yhteistyökumppaneita Suomen ulkopuolelta. Kansainvälisiä kontakteja on hyvä olla, se lisää mahdollisuuksia.
- Ei olla kuitenkaan ehkä toimistoa ulkomaille laittamassa, Saari naurahtaa.
- Musiikin puolella ainakin on helppoa toimia ympäri maailmaa Suomesta käsin, emmehän nytkään toimi pelkästään kotimaassa. Tämän tyyppinen musiikki mitä teemme on kuitenkin sen verran marginaalista ettei sillä pärjää pelkästään Suomessa, koska kuulijoita ei ole niin paljon. Täytyy heti suunnata ulkomaille, missä on yleisöä. Tapahtumien tuottamisesta ulkomailla ei ole vielä sen tarkempaa tietoa, lähdetään nyt ensin Oulusta liikkeelle, Moisala tuumaa.
Teksti: Heidi Köykkä
Kuva: Matleena Muotkavaara
Airnadette-ilmabändin M-Rodz saapuu paikalle iloisella tuulella, pukeutuneena tummaan asukokonaisuuteen. Päässä on lippis, jalassa tummat farkut, päällä nahkatakki ja kasvoilla aurinkolasit. Jo ennen varsinaisen haastattelun alkua hänen lennokas huumorintajunsa tulee tutuksi.
- Onko tämä päällä? Kuuluuko? hän koputtaa mikkiä.
Airnadette on saapunut Ouluun parin vuoden tauon jälkeen keikkailemaan. Edellinen visiitti oli Ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2012. Tällä kertaa luvassa on erilaista menoa We Will Dub You -dubbausmusikaalin muodossa. M-Rodzin mukaan koko bändi odottaa kovasti tulevaa esitystä.
- Olemme kaikki todella innoissamme, sillä tulimme Ouluun monta vuotta sitten Ilmakitaransoiton MM-kisoihin. Olemme vierailleet täällä itse asiassa ennen kuin show'ta oli edes olemassa. Ensinnäkin, meitä on bändissä kuusi, manageri mukaan lukien seitsemän. Kolme bändimme miestä kävivät kilpailemassa MM-kisoissa ensimmäisen kerranjo vuonna 2006.
Jäsenistä Moche Pitt, Chateau Brutal ja Gunther Love ovat kilpailleet ilmakitarakisoissa M-Rodzin lisäksi. Gunther Love on voittanut Ilmakitaransoiton maailmanmestaruuden kaksi kertaa peräkkäin, ensin vuonna 2009 ja heti seuraavaksi vuonna 2010, jolloin M-Rodz tuli toiseksi.
Oulu sydämessä
Lähes kymmenen vuotta on kulunut Airnadetten ensimmäisestä vierailusta Ouluun. Pohjoinen kaupunki vei bändin sydämen kertaheitolla.
- Olemme niin tottuneita Ouluun, rakastamme kaupunkia ja sen ihmisiä. Täällä tapaa paljon samanlaisia "airheadseja" kuin itse olemme. Kaupungista ja henkilöistä on muodostunut ikään kuin perhe, jonka luokse on aina mukava palata, M-Rodz sanoo.
Bändi kokee, että heillä on velvollisuus tulla Suomeen. Aikaisempina vuosina se ei ollut mahdollista kiertueen takia, mutta nyt sattui sopiva sauma. Tästä ryhmä on M-Rodzin mukaan hyvin iloinen.
We Will Dub You -musikaali on ollut ranskankielinen neljä vuotta. Englanninkielinen versio tuli mukaan vasta myöhemmin, mikä on ollut yhtyeelle työntäyteinen kokemus.
- Käänsimme kirjaimellisesti kaiken englanniksi. Jopa pieruäänet ja röyhtäilyt, ihan totta! Mutta voin kuitenkin sanoa, että ranskankielisessä versiossa noin 60 prosenttia show'sta on englantilaisista ja amerikkalaisista elokuvista. Kun päätimme tehdä esityksen myös toisella kielellä, otimme vain alkuperäisen version ja katsoimme, miltä se näyttää englanniksi. Käytännössä siis hieman yli puolet oli jo käännetty, ja jäljelle jääneet 40 prosenttia muutimme itse. Syy englannin kielen valintaan oli se, että sitä puhumalla mukaan tuli kansainvälisyyttä.
Erilaisuus on rikkaus
Jokaisella bändin jäsenellä on omat roolihahmonsa. M-Rodz painottaa juuri erilaisuuden olevan se kantava voima, joka yhdistää heidät. Millaisia hahmot sitten ovat?
Naisvahvistuksia ovat Scotch Brit, naiivi lolita joka rakastaa pinkkiä väriä. Hänen esikuviaan ovat esimerkiksi Britney Spears ja Katy Perry. Synkkämielinen ja masentunut goottityttö Jean-Francoise laulaa vain surumielisiä lauluja esikuvansa Amy Winehousen tavoin. Kolmas tyttö on M-Rodz itse, poikamainen mies- ja naisäänen omaava räppäri. Mieshahmoja ovat kiharatukkainen Chateau Brutal, joka on sodat nähnyt 70-lukulainen ja bändin isähahmo. Nörttimäinen ja indie-elokuvia rakastava Moche Pitt, sekä glitteriä ja seksikkyyttä pursuava, kiiltokuvamainen Gunther Love.
Hahmot eri persoonineen ovat tärkeä osa dubbausmusikaalia. M-Rodz avaa tarinan esityksen takana innostunut ilme kasvoillaan.
- Tarina kertoo maailman suurimmasta bändistä, sillä sehän me olemme, hän naurahtaa. - Se on kertomus yhtyeen syntymisestä perinteisellä tavalla.Klassinen kuvio, missä kukin soittaa yksin eri instrumentteja ja lopulta päätetään yhdistää voimat. Ryhmä päätyy tavallaan vahingossa yhteen, alkavat "jammailla" ja kuin kohtalon oikusta manageri löytää heidät.
Totta vai tarua?
Yksi Airnadetten esityksen mielenkiintoisimmista seikoista on, ettei koskaan voi tietää mikä on totta ja mikä ei. M-Rodz valottaa, että vaikka heillä onkin valmiiksi kirjoitettua dialogia puheessa, mukana on aina hiukan todellista elämää. Esimerkiksi kun näytöksessä Moche Pitt ja Scotch Brit menevät naimisiin ja heidän äänensä kuuluvat vihkimiskohtauksessa, ne ovat todellisuudessa heidän oikeista häistään Las Vegasissa.
- Ihmiset ajattelevat tietysti etteivät he voi olla naimisissa, mutta näin kuitenkin on. Jotkut asiat ovat totta ja jotkut eivät, mutta et voi ikinä tietää. Haluamme saada ihmiset unohtamaan mikä on mahdollista ja mikä ei. Sanoisin, että noin puolet on totta ja puolet ei, M-Rodz virnistää.
Työtä, työtä ja työtä
Dubbausmusikaalin tekeminen vie luonnollisesti paljon aikaa, koska jokaisen liikkeen pitää osua yhteen äänen kanssa. M-Rodzin mielestä haastavinta heille projektin tekemisessä on ollut sen kasaaminen. Tarvittiin enemmän kuin 385 repliikkiä elokuvista, mikä on todella paljon.
- Show sisältää 88 erilaista vuorosanaa elokuvista. Repliikkien kerääminen kaikista näistä elokuvista oli työläintä, kirjoittaminen vei seitsemän kuukautta. Emme kuitenkaan tehneet sitä tien päällä, vaan vaihdoimme aina paikasta toiseen parin viikon ajaksi, palaten välillä Pariisiin, koska meillä oli siellä asioita hoidettavana.
M-Rodz nauraa, että työ musikaalin takana voitaisiin kiteyttää suureen määrään popcornia ja elokuvien katselua. Hän pyörittelee päätään, kun muistelee urakkaa jälkeenpäin.
- Kirjaimellisesti se oli aika hullua puuhaa, kun katsoimme niin paljon elokuvia. Osa oli vielä nähnyt ne etukäteen, joten voitte kuvitella tilanteen, kun niitä katsoo yhä uudestaan ja uudestaan, jotta löydetään hyvät vuorosanat.
Kun käsikirjoitus oli valmis, bändi harjoitteli päivittäin noin kahden kuukauden ajan koreografioita. He harjoittelivat niitä kaikkialla, kuulokkeet korvilla.
- Ihmiset saattoivat ajatella meidän olevan sekaisin, mutta emme itse sitä huomanneet, koska olimme niin uppoutuneita tekemiseen. Ei se ole koskaan oikeastaan edes tuntunut työltä, koska siitä pitää niin paljon.
Airnadetessa kuullaan paljon erilaista musiikkia. Kun kysytään millainen laulu on M-Rodzin suosikki, vastaus on kirkas.
- Pidän Eminemistä, hän on hauska. Sen lisäksi hän ääntää todella hyvin, laulujen sanat erottaa selvästi. Jotkut räppärit ovat todella nopeita eikä heidän lausunnastaan saa aina selvää, mutta Eminemin lauluissa sitä ongelmaa ei ole. Jokaisella jäsenellä on omat suosikkinsa, esimerkiksi Jean-Francoise rakastaa Mariah Careytä ja Celine Dionia. Tärkeintä on, että antaa yleisölle kaikkensa ja nauttii laulun sanomasta. Asian ydin on, että uskot siihen mitä teet, M-Rodz nyökkää.
Bändillä on selkeät suunnitelmat tulevaisuuden suhteen.
- Haluamme valloittaa Maan, Marsin ja Jupiterin! No, ei nyt sentään. Mutta kiertelemme edelleen ranskalaisen ja englanninkielisen version kanssa. Jälkimmäinen on kuitenkin vasta alkutekijöissä. Yksi suunnitelma on kuitenkin kiertää Briteissä. Lisäksi teemme elokuvaa, koska ranskalainen We Will Dub You on jollakin tavalla aikalailla lopuillaan. Tarkoitus on aloittaa jossain vaiheessa musikaalin jatko-osan tekeminen, kunhan tulee sopiva hetki.
Haastattelun lopussa M-Rodz todella yllättää.
- Tuleeko tämä suomeksi?, hän kysyy. - En ymmärrä tätä kieltä alkuunkaan, teillä on todella outoja sanoja! Ääntämystä saattaa miettiä puoli tuntia, eikä siltikään keksi mikä on oikein. Osaan vain sanoa ruoan "pippuripossu", enkä edes tiedä mitä se tarkoittaa. Olen käynyt Suomessa kymmenen vuoden ajan, ja kaikki vain hokevat sitä! McDonalds on varmaankin parempi.
Teksti: Heidi Köykkä
Kuvat: Matleena Muotkavaara
Viimeistä viikkoa viedään! 20-vuotisjuhliaan viettävät Ilmakitaransoiton MM-kisat vavisuttavat jälleen kaupunkia keskiviikosta perjantaihin. Ranskalaisista koomikoista koostuvan, maailman ainoan ilmabändin Airnadetten We Will Dub You -musikaalin koreografia syntyy tarkasti treenatusta huulisynkasta. Oikeita instrumentteja ei lavalla näy, sillä tämä hulvaton kulttibändi soittaa pelkkää ilmaa!
Tänä vuonna ennätysmäärän kisailijoita kerännyt Mustien Hevosten karsinta päräyttää varsinaiset kisat käyntiin 45 Specialissa torstaina 27.8. Tapahtuma huipentuu perjantaina Rotuaarilla Ilmakitaransoiton MM-finaalin tykitykseen.
Nuorena nukkuneen Amy Winehousen faneja hemmotellaan torstaina ja lauantaina, kun soul-artistista kertova elokuva nähdään valkokankaalla elokuvateatteri Studiossa.
Lauantai lupaa hyvää jatkoa hengästyttävälle kaksipäiväiselle lennokkaan Flow-sirkuksen myötä. Samana päivänä rytmiä koko kropalle tarjoilee myös konemusiikkitapahtuma Time Tunnel.
Tapahtumien täyteisen elokuun ja Oulun juhlaviikot päättää 30.8. Theresienstadt – Bach -konsertti. Virpi Räisänen, Merja Larivaara ja Janne Rättyä tarjoavat syvällisen ja hartaan kulttuurielämyksen kauniissa Oulunsalon kirkossa.
Tulevan viikon tärpit:
Keskiviikko 26.8.2015 klo 20: We Will Dub You
Muistatko kun pienenä (eilen) esitit lempibiisiäsi peilin edessä hiusharjaan? Airnadette on tehnyt siitä taidetta!
Uusi Seurahuone, Rantakatu 4, Airnadette: We Will Dub You ke 26.8 klo: 20 to 27.8 klo: 20. Liput: 18/20/15 € (Oulun Energian etuasiakkaat). K-18.
Torstai 27.8.2015 klo 18: Amyn elämä
Surullisen soul-äänen legenda ei kuole.
Elokuvateatteri Studio, Amy to 27.8. klo: 18 la 29.8. klo: 19. Liput: 6 €
Torstai 27.8.2015 klo 22.30: Ken on heistä kaikkein ilmavin?
Hikinen skaba, jossa mitataan kuka laukkaa tiensä Ilmakitaran MM-finaaliin.
45 Special, Saaristonkatu 12, Mustien hevosten karsinta klo: 22.30. Vapaa pääsy, eteispalvelumaksu 2,5 €. K-18.
Jere Vartiaisen tie runoilijaksi ei ollut varsinaisesti suunniteltu.
- En oikein tiedä, mistä tie alkaa. Kieli aina on kiinnostanut ja tavat käyttää sitä. Runous on kuulunut sitten enemmän puheessa, hassuja vertauskuvia keksittäessä kavereille. Ihan hauskuuttamisen ilo ja totta kai myös kirjoittamisen ja lukemisen määrä on vaikuttanut siihen.
Vartiainen alkoi panostaa kirjoittamiseen vasta muutama vuosi sitten. Alkuun syntyi huumoripitoisia tekstejä, myöhemmin lyhyttä proosaa ja novelleja. Lyriikka tuli kuvioihin sattumalta.
- Yksi blogituttu ehdotti lyriikan kokeilemista. Otin ehdotuksen ensin vitsinä, mutta sitten runous vei mukanaan. Yhtäkkiä sitä olikin kirjoitettu kaksi kirjaa ja voitettu lavarunouden suomenmestaruus. Ihan hyvin valittu tie nähtävästi, hän naurahtaa.
Inspiraatiota runoihin Vartiainen saa vaikkapa ympäristöstä, omasta sekä toisten elämästä. Muiden ihmisten kirjoitukset kiehtovatVartiaista myös. Mutta loppujen lopuksi ideoita runoihin syntyy mistä vain.
- Joskus on aihe valmiina, mistä haluan kirjoittaa. Nykyisin se on ehkä helpompaa lähteä valmiista ideasta, sanat seuraavat itsestään. Välillä voi mennä toisin päin, kielellinen ilmaus on mielessä ja yritän sen sijoittaa tekstiin. Valmis aihe antaa myös mahdollisuuden tutkailla omia ajatuksiaan. Usein kirjoittaminen on mietiskelyäni, en aina edes tiedä mitä ajattelen tai tunnen asiasta ennen kuin alan kirjoittaa.
Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon ennen esitystä?
- Pitää opetella paljon runoja, Vartiainen toteaa. Tekstin on oltava hallussa, paperista lukemisen hän on myös pyrkinyt sallimaan itselleen. Näin syntyy vaihtuvuutta, mutta opettelu on silti kaiken a ja o.
- Aika paljon runot jakautuvat tekstirunoihin ja esitettäviin runoihin. Esitysrunoihin pyrin laittamaan sellaisia koukkuja tekstiin, mistä yleisö saa otteen. Tarkoitus on vetää heitä mukaan esitykseen ja välissä puhua ihmisille.Tätä ei tarvitse taas tehdä tekstirunoissa, sitä voi lukea vaikka kolme päivää putkeen ja kukin voi kaivaa sieltä ne omat merkityksensä.
Henkilökohtaisesti Vartiaisella ei ole varsinaista suosikkirunolajia. Aikaisemmin ne jakautuivat selkeästi hassuihin ja humoristisiin kategorioihin, lähelle stand-up-tyyliä. Toinen puoli sisälsi traagisia ja surumielisiä runoja. Nyt esiintymisrunoihinkin on tullut mukaan filosofisia runoja, jotka pistävät ajattelemaan. Niissä on mukana tunteellisuutta ja syvällisyyttä, mikä on yksi keino saada ihmiset mukaan.
- Välillä tykkään vetää hassuja runoja, on mukava saada ihmiset nauramaan. Sitten taas on tarkoitus tuoda erilaisia tunteita mahdollisimman monipuolisesti, hän sanoo.
Vähemmän korukieltä, enemmän rappia
Runous ei ole suomalaisten puheessa kovin yleinen muoto. Vartiaisen mielestä runous voi monien ihmisten mielissä kuulostaa varsin rumalta sanalta, sellaiselta tyhjänpäiväiseltä haihattelulta. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että runous voi olla oikeastaan mitä tahansa.
- Itselläni runot eivät ole mitään korukieltä. Tykkään kielikuvista, sekä uudenlaisista, tuoreista tavoista käyttää kieltä. Etenkin esittämäni hassut runot ovat sen kuuloisia, kun puhun. Mielenkiintoisilla ilmauksilla höystettynä. Jos odottaa jotain perinteistä tyyliin ”tuuli humisee puissa ja siellä on iltaruskoa”, sellaiset eivät ole juttuni ollenkaan.
Vartiainen lisääkin, että hänen mielestään Suomessa on menossa eräänlainen buumi, jossa korostuvat tuoreet näkökulmat. Etenkin Etelä-Suomessa lavarunous on nosteessa ja ihmisiä selkeästi kiinnostaa tulla paikalle kuuntelemaan sanataidetta. Kuinka korkealle tämä ilmiö nousee, sitä Vartiainen ei osaa sanoa.
Suurimmaksi sanalliseksi esikuvakseen Vartiainen mainitsee amerikkalaisen rap-artisti Sage Franciksen. Hänen tuotannoissaan kuultava runollinen rap vetoaa Vartiaiseen ja sen kuunteleminen on avannut uudenlaisia tapoja lähestyä runoja ja käyttää kieltä. Vaikutteita Francikselta voi myös osittain kuulla Vartiaisen omissa lavaesityksissä.
- Suomalaisista runoilijoista jos ajatellaan, niin voisin mainita pitäväni kovasti esimerkiksi Harry Salmenniemestä ja Henriikka Tavista. Heidän vaikutuksensa näkyvät sitten enemmän tekstirunoissa, hän sanoo.
Runouden lisäksi Jere Vartiainen työskentelee psykologina. Hänen mukaansa myös siinä ammatissa pystyy pohdiskelun avulla hakemaan inspiraatiota.
- Sehä on myös semmoinen juttu, missä saa erilaisia perspektiivejä runouteen. Itse ei tarvitse kokea, kun muut kokevat erilaista elämää. En tietenkään suoraan ketään mihinkään runoihin laittaisi, mutta sellaista erilaista näkökulmaa saa myös sieltä.
Torstai on taidetta täynnä! Ihania yksityiskohtia rakastavan kannattaa suunnata 20.8. Designtorille tekemään kiinnostavia käsityölöytöjä. Runouden ystäville ohjelmaa löytyy Tubasta, jossa sanoilla leikittelee lavarunouden suomenmestari Jere Vartiainen. Illan hämärtyessä matka jatkuu Taiteiden Yöhön, missä ihmeteltävää riittää aamuyön tunneille asti.
Muusat valtaavat Oulun keskiviikosta sunnuntaihin. Heti alkuun on tarjolla hyytäviä kertomuksia, kun Pertti Kurikan Nimipäivien kitaristi Pertti Kurikka saapuu 19.8. alter egonsa Kalevi Helvetin kera Oulun Muusajuhlille tarinoimaan kummituksista.
Rotuaarilla kuullaan eloisaa kuoromusiikkia, kun Nuotin vieressä on tilaa saapuu aukiolle 22.8. Tänä vuonna konsertti tulkataan ensimmäistä kertaa myös viittomakielelle. Nostalgiannälkäisten ei sovi unohtaa suomalaisen rock-ikonin, Juice Leskisen työn kunniaksi järjestettävää Miniseminaaria Tubassa 23.8.
Tulevan viikon tärpit:
Keskiviikko 19.8. klo 20: Kummituksia kerrakseen
Kalevi Helvetti ei kertomuksillaan yleisöä säästele!
Torstai 20.8. klo 00.00: Taidetta laidasta laitaan
Tunteet ja aistit valloilleen taiteen keinoin!
Taiteiden Yö. Liput: Vapaa pääsy. Huom! Forum24 jakaa käsiohjelman 18.8.
Lauantai 22.8. klo 9.30 Eläväisten sävelten kööri
Troppia kolottavalle sävelkorvalle.
Nuotin vieressä on tilaa: Original Sokos Hotel Arina: la klo 9.30 ja 13, Jumpru klo 13 ja 17, Ravintola Tervasoihtu klo 13 ja 16, Sokeri-Jussin Kievari klo 13 ja 16, Kauppahallin kahvila klo 13, Yhteiskonsertti Rotuaarin lavalla klo 14. Liput: Vapaa pääsy
Jorma Uotinen istuutuu alas, pukeutuneena Lusia Rusintytär -oopperan rooliasuunsa. Pitkä, maata viistävä takki, mustat kengät. Päässä oksista rakennettu kruunu. Ilme on vakava, mutta samalla lempeä.
Uotinen päätyi mukaan oopperaan, kun Lusian roolissa nähtävä Virpi Räisänen otti häneen yhteyttä ja kertoi Lusian historiasta, sekä omasta läheisestä suhteestaan Kalevalakylään.
- Virpi kertoi suhteestaan Lusiaan ja kysyi, lähtisinkö ohjaamaan tällaista oopperaa. Olimme tehneet yhteistyötä aikaisemmin Oulun kaupunginteatterissa Leena Salosen ohjauksissa, joten olimme jo tuttuja. Hän luotti minuun ja pyysi ohjaamaan, Uotinen kertoo.
Lusia Rusintytär -ooppera kertoo 1600-luvulla noitavainojen vuoksi hirttäytyneestä naisesta. Lusia Korhonen oli utajärveläinen parantajien ja tietäjien sukuun kuuluva nainen, hyvin tunnettu Ahmaksella. Hänet haastettiin noitavainoepäilyjen vuoksi käräjille vuonna 1680, mutta hän hirttäytyi ennen oikeusistuntoa. Perimätiedon mukaan Ahmaksen kylässä kasvaa edelleen jykevä mänty, Lusian hirttopuu. Mieleenpainuvimmaksi asiaksi Uotinen valitsee juuri tarinan ja siihen liittyvän traagisen kohtalon.
- Tietysti taustalla piilevä ihmisen tragedia on vaikuttavin kokemus. Hirteen päätyminen, todella karsea kohtalo.
Minimalistiseen lavastukseen on luotu dramatiikkaa hirttopuulla ja palavalla roviolla.
- Ihmisiä poltettiin noitavainojen vuoksi roviolla, siksi laitoinkin sellaisen tuonne. Kyllä tässä traagisessa lopussa piilee viesti ihmiskunnalle, hän jatkaa.
Onnistuneen oopperan taustalla on tietenkin hyvä työtiimi, joka tekee kärsivällisesti töitä kiireisellä aikataululla. Myös Uotinen ilmaisee kiitoksensa panostuksesta.
- Meillähän on ollut aivan ideaali tiimi. Ollaan harjoiteltu intensiivisesti kaksi viikkoa nopealla tahdilla ja tekijöitä tulee eri puolilta Suomea. Myös tämä harvinaislaatuinen paikka luonnon keskellä tuo oman säväyksensä. Kyläläisten panostus lavastukseen on ollut aivan huikeaa, kaikki tehosteet ja äänentoistot on rakennettu toiveidemme mukaan.
Kuten joka asiassa, myös oopperassa on omat haasteensa. Uotisen mielestä haasteellisinta projektissa ovat olleet oikean suunnan ja tyylin löytäminen, sekä orkesterin tulon jälkeen äänen muokkaaminen sopivaksi.
- Fundamentaalisia ratkaisuja olen joutunut välillä tekemään, Uotinen myöntää. Siellä on mukana tuttuja merkkejä muista töistäni, kun mietitään tarinan kerrontaa.
Siihen, mistä haetaan inspiraatio koreografialle, Uotisella on selkeä vastaus.
- Kyllä ne ovat musiikki ja tarina, mistä sitä lähdetään liikkeelle. Ei oikeastaan muuta, tässä on selkeästi keskiössä Lusian johdonmukainen vieminen hirteen.
Teksti: Heidi Köykkä
Kuvat: Inkeri Jäntti
Tulevan viikon tapahtumat jatkuvat 6.8. Oulunsalo Soi -festivaalin merkeissä, jolloin sykähdyttävä Jorma Uotinen johdattaa yleisön laulunsa saattelemana Pariisin taivaan alle. Suuntaa siis Vaalaan, jos loppuunmyyty Lusia jää välistä etkä halua missata tätä karismaattista viihdyttäjää.
Hämyiseen elokuun iltaan voit orientoitua Sielulintu – Tähti tanssii -konsertin myötä Oulun kaupungintalolla 8.8.
Loppuviikosta 7.-8.8. nautitaan raskaan sarjan meiningeistä, kun Jalometalli-festari palaa metallikansan riemuksi synnyinsijoilleen yhdelle kaupungin viihtyisimmistä tapahtuma-alueista. Volyymit kaakkoon!
Tulevan viikon tärpit:
Torstai 6.8.2015 klo 20: Vaala on Suomen Pariisi
Magnifique Jorma Uotinen tarjoilee yleisölleen hunajaa Brelistä Piafiin. Ei huono!
Rauhalan lavalle astelee mies mustassa puvussa, valkoinen kravatti kaulassaan. Rintapielessä on punainen kukka, ilme on keskittynyt ja vakava. Hän on säveltäjä-sovittaja Jussi Lampela, joka on tänä vuonna Elojazz-festivaalin valokeilassa. Tänään hän esittää James Bond -elokuvien sävellyksiä solistinaan Johanna Försti. Johanna Försti takes over James Bond -esitys on energinen, eikä Förstin valovoima jää keneltäkään huomaamatta.
James Bond – konsertti oli alunperin Elojazzin taiteellisen johtajan Jukka Eskolan idea. Hän esitti ajatuksensa Lampelalle ja keksi myös ehdottaa solistiksi Johanna Förstiä.
- Olen esittänyt toisen Bond-sovituksen laulaja Eeppi Ursinin kanssa, joten aihe oli sillä tavalla jo tuttu. Myöhemmin Jukka Eskola houkutteli pitämään konsertin Elojazzeille Ouluun, Lampela kertoo.
Försti nyökkäilee vieressä, aihe ei ole hänellekään vieras.
- Olen itse laulanut Bondia ennenkin, Vantaan Viihdeorkesterin kanssa. Nämä sovitukset ovat kuitenkin haasteellisempia laulajalle, tuntuu kuin niitä laulaisi ensimmäistä kertaa lavalle astuessaan.
-Mylläsin kappaleet ihan uuteen uskoon, Lampela myöntää.
Inspiraationa hän kertoo käyttäneensä legendaarisen jazzpianisti Duke Ellingtonin sovitusta Tchaikovskyn Pähkinänsärkijä-baletista.
- Minua kiehtovat Bondin ironia, sarkasmi ja musta huumori. Big Band -musiikki tuo huumoria lisää. Haluan kuitenkin myös kunnioittaa alkuperäistä esikuvaa, hän jatkaa.
Isona osana konserttia ovat tietenkin muusikot. Kun puhe kääntyy taustaorkesteriin, molemmat ylistävät vuolaasti soittajien omistautuneisuutta asialle.
- Orkesteri on todella taitava ja sitä on hyödynnetty Elojazzissa loistavasti. Näin hyviä muusikoita ei kasva joka oksalla, Lampela sanoo. - Tämä on kädenojennus Elojazzilta. Tilaisuus on ainutlaatuinen.
Försti on samaa mieltä siitä.
- Haluan antaa ison kiitoksen Elojazzeille panostuksesta, järjestäjät ja muusikot ovat tehneet upeaa työtä. Se teki etenkin vaikutuksen, kun orkesteri tuli Helsinkiin asti vain parin tunnin takia treenaamaan kanssamme.
-Täällä me kehutaan teitä naama punaisena, Försti huikkaa vielä ovelta kurkistavalle muusikolle.
Myös Oulu saa kaupunkina Förstiltä isot kiitokset.
- Ouluun on aina mukava tulla. Täällä on rento meininki, yleisö on aina artistin puolella.
Entä kuka on se oikea James Bond?
- Sean Connery, vastaavat molemmat empimättä.
- Toki myös Roger Mooressa on sitä camp-huumoria mitä tässä konsertissakin haen, Lampela lisää. Mutta voittaja on silti Sean Connery.
Teksti: Heidi Köykkä
Kuvat: Inkeri Jäntti
Tervetuloa Oulun juhlaviikkojen kyytiin!
Ensimmäisenä käynnistyy Elojazz, joka hemmottelee svengaavan musiikin ystäviä torstaista sunnuntaihin. Suomalaisista artisteista Rauhalassa ovat bilettämässä muun muassa Iiro Rantala ja Johanna Försti. Kansainvälistä meininkiä tuo tunnettu urkuri Dr. Lonnie Smith.
Elojazzin festarialuetta laajentaa Lasaretin lava, jolla kuullaan Ruokangas Hako-Rita jazzduon tyylittelyä.
Kamarimusiikkitapahtuma Oulunsalo Soi starttaa 4.8. Oulunsalon kirjastossa pidettävällä festivaalin Vuoden kuvataiteilijan Eija Timosen ”Jäisiä Unia” –näyttelyllä.
Linnansaaressa uppoudutaan kahdenkeskeisen taiteen syövereihin Kehä-festivaalin merkeissä 5.-6.8. Uneksi vaikkapa taitelijan telttaseurana koko yö!
Tänäkin vuonna juhlaviikkojen verkkotoimitus bongaa cooleimmat mestat missä näyttäytyä ja groovata!
Tulevan viikon tärpit:
Torstai 30.7.2015 klo 19: Hullaannu urkumusiikista
Tämän jälkeen et enää koskaan epäile urkujen svengiä, vaan olet osa urkujatsin fanijengiä.
Oulun juhlaviikkoihin kuuluvan Oulun taiteiden yö ry:n järjestämän Oulun Taiteiden Yön vuoden 2023 tapahtumajärjestäjien rekisteriseloste
1. Rekisterinpitäjä:
Oulun Kulttuuritapahtumayhdistys ry, PL 42, 90015 Oulu
info (at) oulunjuhlaviikot.fi, p. 044 723 2676
2. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus:
Rekisterin käyttötarkoitus on vuoden 2023 Oulun Taiteiden Yön tapahtumajärjestäjien tietojen tallentaminen. Rekisterissä olevien henkilöiden tietoja käytetään vain Oulun Taiteiden Yön järjestelyissä.
3. Rekisterin tiedot:
Rekisteriin tallennetaan tapahtuman nimi ja sisältö, ilmoittajan nimi ja sähköpostiosoite sekä muut ilmoitetut tiedot.
4. Tietojen luovutus:
Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.
5. Tietojen siirto EU-alueen ulkopuolelle:
Tietoja ei siirretä EU-alueen ulkopuolelle.
6. Tietojen poistaminen:
Jos haluat tietosi poistettavan Oulun Taiteiden Yön tapahtumajärjestäjien rekisteristä tapahtuman jälkeen, ota yhteyttä sähköpostitse info (a) oulunjuhlaviikot.fi.
Evästekäytännöt
Sivustomme käyttää evästeitä. Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käytön. Evästeet tekevät sivustomme käyttämisestä helppoa, nopeaa ja käyttäjäystävällistä.
Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle. Evästeet asetetaan käyttäjän päätelaitteelle ainoastaan käyttäjän kutsuman sivuston mukana. Vain evästeen lähettänyt palvelin voi myöhemmin lukea ja käyttää evästettä. Evästeet tai muut tekniikat eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä evästeitä voi käyttää ohjelmien käyttämiseen tai haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjää ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.
Evästeiden käyttökohteet ovat analytiikan, markkinoinnin, viestinnän tehostaminen. Evästeet jakautuvat alaryhmiin: toiminnalliset evästeet, tuotekehitys ja liiketoiminnan raportointi, mainonnan raportointi ja mainonnan kohdentaminen.
Käytössä on joitakin palvelun toiminnan kannalta pakollisia kolmannen osapuolen työkaluja tai liitännäisiä. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi sivustoilla olevat sosiaalisten medioiden tai videopalveluiden upotukset tai sosiaalisten medioiden jako- ja tykkäystoiminnallisuudet. Tällaiset kolmannen osapuolen liitännäiset saattavat lisäksi kerätä verkkopalveluiden käyttäjistä tietoja esimerkiksi sisällön suosittelemiseksi tai kävijämäärän seuraamiseksi.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet auttavat tekemään verkkosivustosta käyttökelpoisen ja ne tulee olla käytössä koko ajan.
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Tilastointi- ja markkinointievästeet
Tilastoevästeet auttavat sivuston omistajia ymmärtämään, miten käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa sivustojen kanssa, keräämällä ja raportoimalla tietoja nimettömästi. Käytämme sivustolla Google Analytics analytiikkatyökalua. Markkinointievästeiden avulla voimme näyttää mainoksia, jotka ovat sopivia ja kiinnostavia yksittäisille käyttäjille. Käytämme sivustolla Meta Pikseliä.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!