Oulun juhlaviikkojen Delta Life -projektiin kuuluvassa Taiteilija syntyy suistoon -dokumenttisarjassa on seurattu reilun kahden vuoden ajan kuuden nuoren taiteilijan matkaa kohti Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta. Dokumenttisarjassa ovat olleet mukana tanssija Ida Remsu, kuvataiteilija Marianne Kauppila, säveltäjä Niilo Korsulainen, tankotanssija Mandi Koskela sekä Duo Lappalaisen muodostavat viulisti Emilia Lappalainen ja lyömäsoittaja Joonatan Lappalainen. 

Jokaisen taiteilijan matkasta on tehty 10 minuutin lyhytdokumentit, jotka julkaistaan lauantaina 3.10. klo 15 Genelec Loungessa Kauppakortteli Pekurissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Matkaa on seurattu vuosien varrella Pohjoisen kulttuurivirran ja Oulun juhlaviikkojen sosiaalisen median kanavissa sekä verkkosivuilla. Projekti huipentui taiteilijoiden teosten esityksiin ja näyttelyyn kesällä 2026.

Ranualaislähtöinen tankotanssija Mandi Koskela esiintyi kesäkuussa Maakinen Martinniemi -tapahtumassa meren äärellä sekä Martinniemen Kerholassa. Esityksen koreografiaa tehdessään Koskelaa inspiroi Mirellan kappale Kaikki vielä edessä. ”Halusin erityisesti nuorten tunnistavan tästä jotain omaa. Sen tunteen, että kaikkea ei tarvitse tietää tai päättää heti. Että voi pysähtyä tähän hetkeen, ja silti luottaa tulevaan”, Koskela kertoo koreografian taustoista.

Säveltäjä Niilo Korsulainen sävelsi projektin aikana ensimmäisen oopperansa. Poikanne Yrjö -kamariooppera kertoo traagisen tarinan nuoresta miehestä, joka halusi lähteä sotaan, ja siitä mitä siellä odotti. Ensiesitykset nähtiin heinä–elokuussa Pohjankartanon salissa osana Oulu2026-ohjelmaa. Korsulainen oli halunnut säveltää oopperan jo pitkään: ”Oopperassa musiikki ei kanna draamaa yksin. Näyttämöllä tapahtuu, teksti sanoo, ja musiikki voi tehdä sen pienilläkin eleillä. Nostaa tunnelman, viedä sen minne sanat eivät yllä. Se on syy, miksi ooppera on kauan ollut minulle suuri unelma.”

Muraalitaiteeseen erikoistunut kuvataiteilija Marianne Kauppila valittiin tänä vuonna Oulunsalo Soi -kamarimusiikkifestivaalin vuoden kuvataiteilijaksi. Festivaalin visuaalinen ilme pohjautui Kauppilan teoksiin ja hänen näyttelynsä Rock’n’roll Lovestyle oli esillä Oulunsalon kirjastossa 6.8.–28.9. Näyttelyn avajaisissa esiintyi Duo Lappalaisessa soittava Joonatan Lappalainen. Näyttely syntyi musiikista ja taiteilijan matkasta sen parissa. ”Musiikki menee minulla syvemmälle kuin sanat yltävät. Kutsu vuoden kuvataiteilijaksi muistutti, että tämä tekeminen on oikeaa – että muutkin näkevät siinä jotain.”

Tanssija ja tanssinopettaja Ida Remsun uusin tanssiteos Lub-dub koettiin elokuussa Varikko Panimolla osana Oulun Suistotaidepäiviä. Muusikkona esityksessä toimi lyömäsoittaja I-han Fu. Esitysten lisäksi Remsu piti teokseensa pohjautuvan soveltavan tanssin työpajan. ”Mielestäni taide ansaitsee tulla nähdyksi. Se ei ole piilossa, vaan osa elämää. Haluan teoksellani tarjota jotain, mikä on samaan aikaan tuttua ja vierasta. Sellaisen kolmiulotteisen kokemuksen, joka jää mieleen.”

Duo Lappalainen koostuu muusikkosisaruksista Emilia ja Joonatan Lappalainen. Viulun ja marimban yhdistävä duo esiintyi yhdessä oululaisten runoilijoiden Tuisku Koskelan ja Jyri Ollilan kanssa Oulun Muusajuhlilla elokuussa. ”Emme olleet koskaan ennen yhdistäneet soittamista lausuttuun runouteen. Mielellään tekisimme jatkossa jotain samankaltaista. Ehkä esiinnytään samalla kokoonpanolla vielä jossain uudestaan, ehkä löydetään jotain uusia poikkitaiteellisia yhteistyökuvioita. Me ollaan avoimia kaikelle”, Emilia ja Joonatan kertovat.

Dokumenttisarja on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa.

Tänä vuonna osana Oulun Muusajuhlia järjestetään täysin pimeässä tilassa toteutettava Pimé Café Live-konsertti, jonka kautta on mahdollista päästä kokemaan, millaista on toimia ilman näköaistia.

Miten opaskoirasta tuli aikuinen kissa? -konserttikokonaisuuden täysin pimeässä kahvilassa esittää elektroakustinen Lights/Off-kokoonpano, jonka muodostavat näkövammaiset muusikot Tuomas Ruokonen (kuvassa vasemmalla) ja Joose Ojala (kuvassa oikealla). Duo on erikoistunut täydellisessä pimeydessä esitettäviin monitaiteellisiin kokonaisuuksiin, joissa pimeän tilan monipuolinen hyödyntäminen sekä ihmisen ja alati kehittyvän teknologian välisen suhteen tarkastelu taiteen keinoin ovat keskiössä. Ensimmäisen kerran kaksikko tapasi ammattikorkeakoulussa melkein kymmenen vuotta sitten. Heidän tiensä kohtasivat uudelleen vuonna 2024, jolloin he alkoivat tehdä yhdessä musiikkia.

Esityksen nimi juontaa juurensa tilanteeseen, jossa tekoäly kuvaili Ojalan silloisesta opaskoirastaan ottaman valokuvan virheellisesti sanoilla "kuvassa on aikuinen kissa". Kuva otettiin varta vasten näkövammaisille avuksi kehitetyllä sovelluksella.

Tapahtunut herättikin runsaasti ajatuksia liittyen uuden teknologian luotettavuuteen sekä sen kehittymisestä avautuviin uusiin mahdollisuuksiin. Alun intuitiivisesta jammailusta versoi ihmisen ja teknologian välistä suhdetta pohtiva teema, johon he tarttuivat nopeasti ja joka muodosti koko esityksen perustan.

"Pimeyden hahmottaminen käsitteenä vaatii paljon"

Ruokonen ja Ojala kertovat molempien vahvuuksien täydentävän heidän välistään yhteistyötä. Ruokosen näkökulma vaikeasti heikkonäköisenä sokeiden ja näkevien maailman rajalla on ohjannut esityskonseptia. Syntymäsokean Ojalan kyvyt käyttää monimutkaista musiikki- ja esitysteknologiaa itsenäisesti täysin pimeässä ympäristössä ovat puolestaan mahdollistaneet esitykset käytännön tasolla.

Ojalalle pimeyden voimakas vaikutus näkeviin ihmisiin on auennut kunnolla vasta esitysten aikana.

“Minulle kaikki on ollut rutiininomaista ja normaalia, pimeyden hahmottaminen käsitteenä vaatii paljon. Olen vasta nyt syvemmällä tasolla tajunnut sen, että pimeys on jollain tapaa merkittävä asia”, Ojala toteaa. “Ilman Tuomasta en olisi koskaan tullut ajatelleeksikaan, että tällainen konsepti voisi olla joku juttu ja esityksen kautta olen ymmärtänyt, kuinka tärkeä näköaisti on heille, joilla se on.”

Ennen duona esiintymistä Ruokonen on esittänyt Pimé Caféssa omaa Teppo's Cottage-soolorumputeostaan, jonka hän sävelsi tehdessään musiikin maisteriopintoja Hollannissa. Hänen mukaansa kokemus kutsuu ihmisiä reflektoimaan, millaista roolia näköaisti näyttelee omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

“Kuinka paljon esimerkiksi sosiaalisen median ja mainosten kautta tulee kaikkia visuaalisia ärsykkeitä. Tai kuinka paljon ihmiset tekevät ennakko-oletuksia ulkonäön perusteella tai miettivät, miltä näyttävät tilanteissa”, Ruokonen kertoo.

Kuvailutulkatut valokuvat osana improvisaatiota

Miten opaskoirasta tuli aikuinen kissa? -konserttikokonaisuus esitetään nyt ensimmäistä kertaa Helsingin ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla esitys on kaksikon mukaan koettu vaikuttavaksi.

“On tuntunut, että kahvilakombo on ollut todella hedelmällinen kokemus. Muita aisteja paitsi näköaistia käytetään tosi kokonaisvaltaisesti ja kyseessä on lisäksi vielä sosiaalinen tilanne”, Ruokonen avaa.

Duo kuvailee esityksessä kuultavaa musiikkia vuoropuheluksi ihmisen ja teknologian välillä. Musiikki esitetään harmonikalla, syntetisaattorilla, rummuilla ja rumpukoneella. Sävellykset itsessään ovat monin paikoin improvisoituja, akustista ja elektronista musiikkia yhdisteleviä.

Yksi esityksen kohokohdista on osio, jossa Ojalan edesmenneen isän ottamia valokuvia hyödynnetään tekoälyn avulla improvisaatioiden raakamateriaalina.

“Valitsen kullekin keikalle kolme kuvaa ja pyydän tekoälyä laatimaan niistä verbaaliset kuvailutulkkaukset. Puhutan kuvailut koneäänellä ja ajamme ne samplerista yleisön kuultavaksi. Kuvailujen perusteella improvisoimme kustakin kuvasta lyhyet biisit sen mukaan, millaisia fiiliksiä kuvailusta saamme. Tulevaisuudessa yleisö saa esityksen jälkeen tilasta poistuttuaan nähdä alkuperäiset valokuvat”, Ojala kertoo. “Tekoäly on väärissä käsissä vaarallinen työkalu, mutta se voi esimerkiksi juuri näkövammaisille tarjota uusia tapoja itseilmaisulle ja asioiden ymmärtämiselle.”

Ruokonen toivoo, että ihmiset tulevat avoimina heittäytymään uudenlaiseen kokemukseen.

"Hienoa, jos esityksemme lisää ymmärrystä siitä, mihin näköaistia tarvitaan ja millaista on, kun sitä ei ole. Päätavoitteenamme on kuitenkin luoda ihmisille mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä kokonaisvaltainen taidekokemus."

Pimé Café Live järjestetään 22. elokuuta ja sama elämys toteutetaan päivän aikana kaksi kertaa, klo 13 ja 16. Tapahtuma sisältää johdatuksen pimeään tapahtumatilaan, kahvittelun, keskustelua, konsertin sekä johdatuksen pois tilasta. Konsertin luovaa sisältöä on tukenut Niilo Helanderin Säätiö, ja tapahtuman on mahdollistanut Näkövammaisten liiton apuraha sekä Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen EU-rahoitteinen Saavuta-hanke. Tapahtumatilana toimii Hiukkavaarassa sijaitseva Studio Muonavarasto.

Valokuva: Jarno Huhtanen

Oulun Muusajuhlat pureutuu eurooppalaisiin teemoihin. Viisipäiväinen Oulun Muusajuhlat -sanataidefestivaali tarjoaa 19.–23.8. poikkitaiteellisella otteella niin kirjailijahaastatteluja- ja keskusteluja kuin runoutta, musiikkia ja erilaisia performansseja.

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotena Oulun Muusajuhlat tarkastelee erityisesti, miten eurooppalaisuus näkyy kirjailijoiden tuotannoissa. Keskustakirjasto Saaressa keskustellaan siitä, miten paikalliset, eurooppalaiset ja globaalit ulottuvuudet heräävät henkiin niin historiallisessa romantiikassa ja maagisessa fiktiossa kuin kansainvälisissä trillereissä ja eri kulttuureja peilaavissa dekkareissakin.

Eurooppa-teema näkyy festivaalilla muutoinkin. Esimerkiksi keskiviikon Muusaklubilla runolautakunta arvioi paikallisten poeettojen runoja aiheesta “Eurooppa ja minä”, ja Oulun kirjakaupassa dosentti Tomi Kiilakoski etsii puheenvuorossaan eurooppalaisen romaanin sielua.

Festivaalilla vierailee kaikkiaan 33 kirjailijaa kertomassa teoksistaan. Yksi heistä on Markus Leikola (kuvassa), jonka uusimmat, lähes 1000-sivuiset romaanit Uuden maailman katu ja Teidän edestänne annettu käsittelevät ihmiskunnan myyttejä ja ihmisenä olemisen syvintä ydintä yhdistäen taitavasti historiallisia faktoja ja fiktiota.

Muusat haluavat tavoittaa myös ympäristökuntien ihmiset. Kirjailijavierailuja järjestetään paitsi eri puolilla Oulua myös Kuivaniemessä, Iissä, Kempeleessä, Limingassa ja Oulunsalossa.

Muusalauantaina kruunataan vuoden 2026 lavarunouden eli Poetry slamin Suomen mestari, kun aluekarsinnoista jatkoon selvinneet poeetat mittelevät tittelistä jännittävässä finaalissa Varikko Panimolla.

Runokilvan jälkeen ilta sulautuu Muusaklubiksi, jossa esiintyy poikkitaiteellinen kvartetti Duo Lappalainen x Tuisku ja Jyri. Esityksessä runouden muusia innoittavat marimban ja viulun lumoavat äänimaailmat. Illan päättää puolankalainen angstinen akkabändi Traumaryhmä. Tilaisuudessa julkistetaan myös tämän vuoden Muusa-kirjoituskilpailun voittajat.

Yksi Muusajuhlien kärkitapahtumista on sunnuntaina esitettävä Hietaniemen mestarit – draamallinen konsertti, jossa suomalaisten rakastetuimpien runoilijoiden tekstit heräävät eloon musiikin ja draaman keinoin. Kulttuuritalo Valveen Valvesalissa kuullaan Päivi Heikuran säveltämiä lauluja, joita rytmittävät draamalliset kohtaukset. Esitys yhdistää musiikin, teatterin ja runouden elämykseksi, joka koskettaa ja puhuttelee. Estradille nousee viisi taitavaa laulajaa, ja kuusihenkinen yhtye koostuu ammattimuusikoista.

Suurimpaan osaan tapahtumista on vapaa pääsy. Kaikki ohjelma- ja lipputiedot löytyvät täältä.
Tapahtuman tuottaa Huutomerkki ry.

Valokuva: Jaakko Martikainen

Vuoden 2026 Muusa-kirjoituskilpailu on parhaillaan käynnissä. Osana Oulun Muusajuhlat -sanataidefestivaalia järjestettävä kilpailu hakee lahjakkaiden kirjoittajien kaunokirjallisia tuotoksia. Kilpailun päätuomarina toimii Markus Leikola, joka muistetaan mm. Ylen asiaohjelmien pitkäaikaisena toimittajana. Lisäksi hän on kirjailija, konsultti, kolumnisti ja kommentaattori.

Tänä vuonna osallistujien tehtävänä on kirjoittaa pakina:
– Valitse jokin arkinen tai päivänpolttava aihe
– Kirjoita humoristinen, jutusteleva tarina eli pakina
– Myös sarkasmi, parodia ja ironia ovat sallittuja tyylilajeja pakinassa
– Muista pitää teksti lyhyenä – hauska pakina mahtuu yhteen A4 liuskaan, jopa puolikkaaseen

Pakina määritellään kevyehköksi kirjoitelmaksi, jonka on luonteeltaan parodinen tai satiirinen ja usein humoristinen. Sen alkujuurena on jutustelu, pakiseminen. Pakina on usein ajankohtainen ja kantaaottava teksti, jossa käytettään tehokeinona ironiaa ja sarkasmia, ja se vaatii lukijalta ironian tunnistamista ja sen ymmärtämistä. Lisää ohjeita ja vinkkejä pakinan kirjoittamiseen löytyy internetin hakukoneista.

Kilpailu on avoin kaikille, jotka eivät ole julkaisseet omaa kaunokirjallista teosta. Omakustanteet tai antologiat eivät ole este.
- Tekstien tulee olla ennen julkaisemattomia ja suomenkielisiä.
- Tyylilaji on pakina, ja kilpailutyön enimmäispituus on yksi A4 kokoinen liuska.
- Sallittu fontti: Times new roman
- Riviväli on 1 ja fonttikoko 11.
Kilpailuun ei oteta vastaan käsinkirjoitettuja tekstejä. Osanottajat voivat lähettää kilpailuun korkeintaan kolme kilpailutyötä.

Tekstit lähetetään pdf-muodossa sähköpostiosoitteeseen: huutomerkki.kilpailu@gmail.com. Kirjoita sähköpostin otsikko muotoon “Kilpailutyön nimi, nimimerkki”. Nimeä pdf-tiedosto samoin. Kirjoita sähköpostin tekstikenttään työsi nimi, nimimerkkisi, oikea nimesi ja yhteystietosi. Älä kirjoita oikeaa nimeäsi pdf-tiedostoon. Luethan ohjeet tarkoin! Kilpailun järjestäjä varaa oikeuden olla ottamatta mukaan kilpailutöitä, jotka eivät ole ohjeiden mukaisia. Kilpailutöiden tulee olla perillä viimeistään 15.6.

Työt toimitetaan esiraadille ja päätuomarille anonyymeina. Palkintosumma on 500 euroa, joka jaetaan kolmen parhaan kesken. Voittajat julkistetaan 22.8. Oulun Muusajuhlat -sanataidefestivaalin yhteydessä järjestettävällä Muusaklubilla. Voittajiin otetaan yhteyttä ennen julkistamistilaisuutta.

Voittajateksti(t) julkaistaan kulttuurilehti Kaltiossa. Palkintosumman lahjoittaa Uki Arkkitehdit Oy, ja kilpailun järjestämisessä mukana ovat Huutomerkki ry:n lisäksi kulttuurilehti Kaltio sekä Tähtitornin kahvila ja kirjakauppa.

Sanataidefestivaali Oulun Muusajuhlat tarjoaa 13.–17.8. kymmeniä sanataiteellisia tilaisuuksia poikkitaiteellisella otteella. 

Muusajuhlien ohjelmatarjontaa on lounasajasta iltamyöhään. Kymmenien esiintyjien joukossa on kiinnostavia puhujia ja esiintyjiä kaikenlaisilta kirjallisuuden aloilta. Vieraana nähdään kansainvälisestikin tunnettu oopperasopraano Helena Juntunen ja mukana keskustelemassa on muun muassa kansanedustaja Jessi Jokelainen sekä Tieto-Finlandia-palkinnon voittanut Riikka Leinonen.  

Tätä sanataiteen ja kirjallisuuden juhlaa voit seurata kätevästi myös verkossa. Kolme Oulun Muusajuhlien tapahtumaa striimataan Pohjoisen Kulttuurivirran YouTube-kanavalla. Livestriimien kautta pääset osaksi Muusajuhlien ainutlaatuista tunnelmaa, missä ikinä oletkin. 

Muusat kirjallisuuden talossa 

13.8. klo 18.00 - 19.00 

Tuomiorovasti Satu Saarinen, yliopisto-opettaja ja italian kielen kääntäjä Jukka Käräjäoja sekä kirjoittajaohjaaja ja kirjallisuuskriitikko Marja-Riitta Vainikkala kertovat, minkä tyttö- tai poikakirjan he ottaisivat mukaan autiolle saarelle. 

Kirjavieras Aurora Sainio yhdistää esikoisdekkarissaan Älä anna syntejäni anteeksi (Kadotuksen Hymni 2024) Suomen ja Japanin vaiettuja piirteitä. Teos vie lohduttomalle matkalle ihmisen synkimpiin tarpeisiin ja löytää yllättäviäkin yhtäläisyyksiä suomalaisen ja japanilaisen mytologian sekä mentaliteettien välillä. 

Satu Tähtinen ja Anu Vähäaho keskustelevat historiallisesta romantiikasta viihdekirjallisuuden lajina. Romanttinen ja historiallinen viihdekirjallisuus myy tänä päivänä hyvin. Lajityypin uudistumisesta huolimatta sen lukemiseen liittyy usein häpeää ja ennakkoluulot genreä kohtaan tuntuvat istuvan tiukassa. 

Vesivahinkosyistä kirjallisuuden talon tapahtuma pidetään ulkona ja livestriimi voi olla katkonainen. Livestriimin lisäksi tapahtumasta kuvataan videotallenne, joka julkaistaan myöhemmin. 

Muusat Kiimingin kirjastossa: Helena Juntunen 

15.8. klo 14.00-15.00 

Kansainvälisesti tunnettu oopperasopraano ja "Kiimingin likka" Helena Juntunen kertoo yhteistyössä kirjailija Petri Tammisen kanssa syntyneestä kaunokirjallisesta elämäkerrastaan Joskus liikaa, aina liian vähän (Otava 2023). Omaääninen ja vaikuttava teos soi haikeasti ja hellästi, mutta myös kovaa ja korkealta. Se kertoo erään sopraanon vaiheikkaan tarinan. 

Muusat Kryptassa: Riikka Leinonen, Helkavirsiä 

16.8. klo 18.00 - 19.00 

Riikka Leinonen kertoo yhdessä Sofia Tawastin kanssa kirjoittamastaan tietokirjasta Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi 2024). Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut tietokirja esittelee perusasiat vammaisuudesta, kyseenalaistaa käsityksemme ja avaa huikaisevan näköalan koko ihmisyyteen. 

Näyttelijä Joose Mikkonen ja muusikko Harri Sarkkinen ovat tarttuneet Eino Leinon Helkavirsiin ja nostaneet ne uudelle tasolle yhdistämällä Mikkosen lausunnan ja näyttelemisen sekä Sarkkisen sävellykset ja säestyksen. 

Tarkempaan ohjelmaan sekä Oulun Muusajuhlien muuhun tarjontaan voit tutustua tapahtumasivulla.

Muusaradio on Oulun Muusajuhlien sivukanava, äänitaiteen virta kaikelle sille, mitä festarilavalla jääkään sanomatta. 

Tämän vuotisen Muusaradion tehtävä on säilöä materiaalia tulevaisuuteen, ottaa talteen näyte hetkestä. Miltä vuoden 2025 lavarunous hallitsevan Suomen mestarin suulla kuulosti, mikä oli tuoreiden aluefinaalistien ykkösen ja kakkosen näkemys oululaisesta lavarunouden maisemasta? 

Mitä on ableismi ja miten se näkyy kirjallisuuden kentällä? Entä miksi vuodesta toiseen festareita avustavat pyyteettä samat henkilöt ilolla ja asiantuntemuksellaan? Mitä hyvä kirjallisuushaastattelu vaatii? 

Haastateltavina muun muassa lavarunouden hallitseva Suomen mestari Aki Lajunen, tietokirjailija Riikka Leinonen sekä Tubassa Runolounaalla esiintyvät Tuisku Koskela, Johanna Jouten sekä Jyri Ollila. 

Muusaradiota voit kuunnella Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla.

Muusaradion tuottaa Huutomerkki ry tuottajana Kari Miettunen. Päätoimittajana toimii Muusajuhlia pitkään avustanut kulttuuritoimittaja ja - kriitikko Matti A. Kemi. Äänitarkkailusta ja -tekniikasta vastaa Lassi Koivuluoma. 

Oulun juhlaviikot järjestetään tänä vuonna 15:ttä kertaa. Elämysten elokuun aloittaa Elojazz torstaina 31.7. ja sen päättää Kuoropäivä kaupungintalolle perjantaina 29.8.

Kuukauden aikana monitaidefestivaalilla on luvassa mm. Oulu All Star Big Bandin 20-vuotissynttärit, sankarillisia kamarimusiikkielämyksiä, sanataidetta punkista oopperaan, ensimmäinen pohjoismainen musiikkivideokisa ja lasten ohjelmistoa. Ilmakitaransoiton MM-titteliä hamuaa kilpailijat 15 maasta.

Suurin osa elokuun sadoista tapahtumista on pääsymaksuttomia. Osaan tapahtumista liput ovat jo vähissä ja loppukuun tapahtumien liput tulevat myyntiin elokuun alkupuolella. Koko ohjelma on koottu Oulun juhlaviikkojen ohjelmasivulle. Sieltä ohjelmaa voi selata ja valikoida kalenterin, taiteenlajin tai tapahtuman mukaan. Oulun Taiteiden Yön tapahtumat ovat myös karttanäkymässä.

Elojazz 31.7.–2.8.

Elojazzin avaa Iiro Rantala Tuiran kirkossa. Festivaalin pääkonserteista päästään nauttimaan viime vuosien tapaan Hupisaarten kesäteatterin kesäisessä miljöössä perjantaina ja lauantaina. Etkoja ja jatkoja vietetään Jumprussa ja Amarillon yökerhossa. Taiteellinen johtaja Aili Ikonen on koonnut ohjelmistoon niin kansainvälistä kuin kotimaistakin huippumusisointia.

Oulunsalo Soi 6.–10.8.

Oulunsalo Soi -festivaali tarjoaa kamarimusiikkikonsertteja ripauksella muita taiteita yllätyksellisissä paikoissa. Taiteellinen johtaja Atte Kilpeläisen ohjenuora festivaalin suunnitteluun on, että tällaista elämystä ei voi saada missään muualla kuin Oulunsalo Soissa. Kamarimusiikkia koetaan muun muassa Iin Akolan kartanon kuivurissa sekä Hietasaaressa venevajassa. Myös sarjakuva sukeltaa kamarimusiikkiin, kun festivaalin vuoden kuvataiteilija Aapo Kukko kuvittaa Šostakovitš-konserttia.

Sanataidefestivaali Oulun Muusajuhlat 13.–17.8.

Kirjallisuus ja sanataide monissa muodoissaan kuhisee Oulun keskustassa, mm. kulttuuritalo Valveella, Cafe Konstantiinassa, Pop-up-näyttämö Klonkassa, Tähtitornin kahvilassa sekä lukuisissa eri kirjastoissa. Muusatapahtumia on myös Iissä, Kempeleessä, Pyhäjoella ja Hailuodossa. Festivaali sisältää kirjallisuuskeskusteluita, runoutta ja poikkitaiteellisia klubeja lounasajasta pikkutunneille, pääasiassa suomeksi mutta myös muiden kielien sanataide on löytänyt paikkansa Muusajuhlilta.

Oulun Taiteiden Yö 14.8.

Oulun Taiteiden Yön ensimmäiset ohjelmajulkistukset on tehty ja mukana on jo kymmenittäin tapahtumia. Tapahtumia voi edelleen ilmoittaa mukaan ohjelmistoon. Tavallisesti Taiteiden Yö kerää kymmeniä tuhansia ihmisiä kaupungin keskustaan nauttimaan taiteesta.

Ilmakitaransoiton MM-kisat 20.–22.8.

Tänä vuonna jaetaan maailmanrauhan edistämiseksi jo 28. Ilmakitaransoiton maailmanmestaruustitteli Rotuaarin aukiolla perjantaina 22.8. kello 20-22.30. Sitä tavoittelee kansallisia mestareita ja haastajia torstain Mustien hevosten karsinnasta noin 15 maasta. Ilmakitarailoittelu alkaa keskiviikkona 20. elokuuta Airientation-päivänä, johon voi osallistua kuka tahansa ilmakitaraseurasta kiinnostunut. Mm. ilmavat olympialaiset (eng. Airlympics) sisältävää päivää vietetään World Music School Airin tiloissa jokisuistossa. Ilmakitaransoiton MM-kisat saavuttaa joka vuosi maailmanlaajuisen jopa 450 miljoonan ihmisen mediakattavuuden.

Oulun Musiikkivideofestivaalit 21.–24.8.

Oulun Musiikkivideofestivaaleilla on tänä vuonna perinteisen kotimaisen musiikkivideokilpailun lisäksi pohjoismainen musiikkivideokilpailu.

Festivaalin teemana on hypertodellisuus. Musiikkivideoista, elokuvista, musiikista ja klubeista nautitaan kulttuuritalo Valveella, Pikisaaressa, Snookerissa, 45Specialissa. Lauantain Pumpeligaala juhlitaan RioLivessä.

Flow-sirkus 26.–29.8.

Oulun juhlaviikkoihin kuuluva Flow Productions tuo tänä vuonna elämysten elokuuhun nykysirkusesitys A Study of Losses. Kompani Giraffin esitys sisältää sirkusta, nykytaikuutta ja esinemanipulointia ja yhdysvaltalaisen Beirut-yhtyeen säveltäjän Zach Condon musiikkia.

Ekstrat

Ekstroissa yleisö pääsee kokemaan kaupungin pyörätuolin käyttäjänä. Esteetöntä-teos toteutetaan yhdessä yleisön kanssa ja kokemuksesta tehdään mediataideteos. Taiteen saavutettavuus on Oulun juhlaviikkojen sisältöjen ja tuotantojen erityishuomion kohteena. Yhdistyksen Saavuta-hanke kehittää monipuolisesti kulttuuritapahtumien fyysistä ja henkistä saavutettavuutta.

Oulun juhlaviikkojen kuoropäivä on tänä vuonna uudistetusti perjantaina. Kesän viimeistä perjantai-iltaa vietetään laulun ääressä kaupungin kuppiloissa ja kaduilla mutta erityisesti Oulun kaupungintalolla. Uusittu kaupungintalon eri tilat tarjoavat komean visuaalisen ja akustisen ympäristön kuoroille ja lauluyhtyeille.

Lisäksi ohjelmistoon kuuluu Lasten elämysten elokuu, eli perheet löytävät Oulun juhlaviikoilta ohjelmistoa 3.–17.8. Lastenjatseista Soivan Siilin 30-vuotisjuhlakonserttiin.

Suurimpaan osaan Oulun juhlaviikkojen tapahtumista on vapaa pääsy. Koko ohjelmistoon voi tutustua nettisivuillamme. Päivitämme sivustoa ajantasaiseksi jatkuvasti. Sivustolta löytyvät myös lipunmyyntitiedot.

Oululainen musiikkiyhtye Valkea yhdistelee musiikissaan suurieleistä indiemusiikkia ja vaihtoehtorockia. Heidän toinen albuminsa Vedenjakaja julkaistiin toukokuussa 2025. Bändin keulakuva Tatu Palo kertoo, että he halusivat albumin nimen kuvastavan ihmisen suhdetta veteen. Kaikissa albumin kappaleissa käsitellään hetkeä, joka muutti kaiken.

Ensimmäinen kappale, joka valmistui albumille, oli Vastarannalla. Vastarannalla kertoo ristiriidasta, jossa toiset nauttivat kauniista illasta samaan aikaan kun vastarannalla tippuu ohjuksia. Palo kertoo, että hän koki suuria onnistumisen tunteita kappaleen valmistuttua. Kappale tuntui täydelliseltä.

Valkean kappaleet käsittelevät pitkälti yhteiskunnallisia aiheita. Muusikot kuvailevat omaa musiikkiaan pilke silmäkulmassa ilmastorokiksi. He haluavat tuoda esille ilmastokriisiä ilman, että siihen annetaan selkeitä vastauksia. Bändi maalailee kappaleillaan dystooppisia kuvia tulevaisuudesta. Kappaleessa Pallosalamavideot sadetta kuvataan eräänlaisena myyttisenä asiana, josta on tullut harvinaisempaa kuin pallosalamoista.

Valkealla on siis selkeä ja ytimekäs – kenties hieman pessimistinen – viesti, jonka he haluavat jättää tähän maailmaan: Mehän sanottiin niin. Palo kertoo bändin toivovan, että niin pitkälle ei kuitenkaan tarvitsisi mennä. ”Tavoitteenamme on saada ihmiset ajattelemaan ja kannustamaan hyviin tekoihin. Haluamme, että meidät muistetaan siitä, että olemme olleet niin sanotusti hyvien puolella.”

Vuonna 2023 julkaistuun debyyttialbumiin Yö kuihtuu valoon verrattuna Vedenjakajassa on uskaltamista. Bändi halusi mennä toisessa albumissaan syvemmälle, eikä valita ensimmäistä vaihtoehtoa. ”Yö kuihtuu valoon on enemmän suoraa pop-rockia, mutta Vedenjakajassa teimme mutkikkaampia ratkaisuja. Pohdimme, että saisiko tästä [kappaleesta] jotenkin omannäköisemmän ja siistimmän kuuloisen.”

Inspiraatio lyriikoihin Palon mukaan tulee yleensä suunnittelematta. ”Silloin kun tekee ihan muuta, esimerkiksi pyöräilee tai lenkkeilee, on paljon tyhjää tilaa käsitellä asioita. Jos päättää istua alas ja kirjoittaa sanoitukset, niin harvoin tulee mitään kauhean timanttia.”  

Kesä on ollut bändillä aika hiljainen levyjulkkareita lukuunottamatta. Heinäkuu on mennyt lomaillessa ja elokuussa he palaavat keikkojen pariin. Syksyllä bändillä on tiedossa keikkoja laajalti eri puolella Suomea. Uutta musiikkiakin on tulossa vielä tämän vuoden puolella.

Tulevaa Muusajuhlien keikkaansa Valkea suosittelee ihmisille, jotka pitävät modernista bändimusiikista. He kokevat, että jos tulee käytyä indierockin ja elektronisen musiikin keikoilla, niin heidän musiikkinsa voisi tehdä myös vaikutuksen.

Valkea esiintyy Oulun Muusajuhlilla 16.8. Pop-up Näyttämö Klonkassa. Lisätietoja Valkeasta ja Oulun Muusajuhlien ohjelmistosta löydät täältä.

Kuva: Itu Torvinen

Sanataidefestivaali Oulun Muusajuhlat järjestetään 13.–17.8. Ohjelmisto koostuu lähes 40 eri tapahtumasta.

Ohjelmatarjontaa on saatavilla niin runolounasaikaan kuin illan pienille tunneille. Kymmenien esiintyjien joukossa on kiinnostavia ja monipuolisia puhujia sekä esiintyjiä kirjallisuuden eri aloilta.

Vieraana festivaalilla nähdään kansainvälisestikin tunnettu oopperasopraano Helena Juntunen. Juntunen esittää muun muassa otteen Tintti-sarjakuvista tutun oopperadiivan Bianca Castafioren suosimasta Koruaariasta.

Keskustelemassa on muun muassa kansanedustaja Jessi Jokelainen, jonka sarjakuva-albumi Femokratia (2024) käsittelee suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta etenkin naisten näkökulmasta. Ääneen pääsee myös Tieto-Finlandia-palkinnon voittanut Riikka Leinonen, jonka kirja Suuri valhe vammaisuudesta (2024) rikkoo vammaisuuteen liitettyjä oletuksia.

Muusamatineassa monikulttuurisuus näkyy etenkin maahanmuuttajataustaisten oululaisten kertomissa sanoissa ja runoissa. Esiintyjänä on muun muassa ukrainalaislähtöinen psykologi ja kirjailija Olga Makarenko. Matineassa hänen musiikkivideonsa Till Midnight in Oulu saa ensi-iltansa ja Makarenko avaa, mitä hän on kokenut muuton ja sodan vuoksi.

Iltaisin Muusaklubeilla Klonkassa ja Tubassa poikkitaiteellisuus on vahvasti läsnä runoista musiikkiin ja burleskiin. Iltamissa esiintyjinä ovat muun muassa indiemusiikkia ja vaihtoehtorockia soittava Valkea-yhtye sekä sanataidetta ja musiikkia yhdistävä duo Karkia Walo.

Festivaaliyleisö pääsee itsekin osallistumaan sanataiteen toteuttamiseen sutturunotyöpajassa ja haikupajassa.

Tapahtumia on eniten Oulussa, mm. kulttuuritalo Valveella, Cafe Konstantiinassa, Pop-up-näyttämö Klonkassa, Tähtitornin kahvilassa ja lukuisissa eri kirjastoissa. Muusatapahtumia on myös Iissä, Kempeleessä, Pyhäjoella ja Hailuodossa.

Suurimpaan osaan tapahtumista on vapaa pääsy. Kaikki ohjelma- ja lipputiedot löytyvät täältä.
Tapahtuman tuottaa Huutomerkki ry.

Vuoden 2025 Muusa-kirjoituskilpailu on parhaillaan käynnissä. Osana Oulun Muusajuhlat -sanataidefestivaalia järjestettävä kilpailu hakee jälleen lahjakkaiden kirjoittajien kaunokirjallisia tuotoksia.

Tänä vuonna kilpailun aiheena on ”Toivo”. Päätuomarina toimii stand up -koomikko ja kirjailija Matti Patronen.

Kilpailu on avoin kaikille, jotka eivät ole julkaisseet omaa kaunokirjallista teosta. Omakustanteet tai antologiat eivät ole este. Tekstien tulee olla ennen julkaisemattomia ja suomenkielisiä. Tyylilaji on runo tai proosa, ja kilpailutyön enimmäispituus on viisi liuskaa. Useamman runon sisältävä työ arvioidaan yhtenä kokonaisuutena / kokoelmana. Sallitut fontit: Times new roman ja Arial. Proosan riviväli on 1,5 ja fonttikoko 12, runojen asettelu tarpeen mukaan. Kilpailuun ei oteta vastaan käsinkirjoitettuja tekstejä. Osanottajat voivat lähettää kilpailuun korkeintaan kolme kilpailutyötä.

Kilpailutöiden tulee olla perillä viimeistään 31.5. Tekstit lähetetään pdf-muodossa sähköpostiosoitteeseen: huutomerkki.kilpailu(at)gmail.com. Kirjoita sähköpostin otsikko muotoon “Kilpailutyön nimi, nimimerkki”. Nimeä pdf-tiedosto samoin. Kirjoita sähköpostin tekstikenttään työsi nimi, nimimerkkisi, oikea nimesi ja yhteystietosi. Älä kirjoita oikeaa nimeäsi pdf-tiedostoon.

Luethan ohjeet tarkoin! Kilpailun järjestäjä varaa oikeuden olla ottamatta mukaan kilpailutöitä, jotka eivät ole ohjeiden mukaisia.

Työt toimitetaan esiraadille ja päätuomarille anonyymeina. Palkintosumma on 500 euroa, joka jaetaan kolmen parhaan kesken. Voittajat julkistetaan 13.8. Muusaklubilla. Voittajiin otetaan yhteyttä ennen julkistamistilaisuutta.

Voittajateksti(t) julkaistaan kulttuurilehti Kaltiossa. Palkintosumman lahjoittaa Uki Arkkitehdit Oy, ja kilpailun järjestämisessä mukana ovat Muusajuhlia koordinoivan Huutomerkki ry:n lisäksi kulttuurilehti Kaltio sekä Tähtitornin kahvila ja kirjakauppa.

Lisätietoja voi tiedustella sähköpostitse: huutomerkki.kilpailu(at)gmail.com.